maanantai 23. toukokuuta 2011

Korealaista ruokaa Virossa

Noin viikko takaperin kävimme Valgassa, Latvian ja Viron yhteisessä rajakaupungissa, ja kuvailin silloin Valgan takapihoja.

Samana iltana pelattiin lätkän MM-kisat tunnetuin seurauksin, ja niin Valga-juttuni jäi vähän katveeseen. Kukapa sitä jaksaisi kiinnostua saati kommentoida rappion estetiikkaa, kun korvissa humisee Ihana, Leijonat, Ihanaa!

Jos joku haluaa palata tuohon valgalaiseen kuvalliseen tunnelmapalaan, pääsee siihen tästä: Valgan takapihoilla.

Jätin tietoisesti yhden osuuden jutusta pois - pahan tai sateisen päivän varalle. Tänään on sateinen päivä, joten palataan siis Valga-juttuun. Tarkemmin sanottuna korealaiseen pieneen Horan-ravintolaan. (Tulee nälkä tätä kirjoittaessani.)


Horan ja päivän tarjoukset ovella, snitseli lähtisi 2,25 eurolla.

Tämä lähellä Valgan turismi-infoa ja kirkkoa sijaitseva korealainen Horan jaksaa meitä ihmetyttää ja ilahduttaa. Se on jotenkin vaan niin täysin outo lintu Valgassa. Emme keksi muuta selitystä kuin että joku korealainen on löytänyt elämänsä mielitietyn tästä hieman nuutuneen oloisesta pienestä rajakaupungista. Ja jäänyt tänne asumaan. Ja perustanut ravintolan.

Horan on siis korealainen ravintola, josta saa myös tyypillisiä virolaisia ruokia, seljankaa, snitseleitä, pelmeneitä. Mutta yhtä lailla korealaisia herkkuja aina sammakonreisiä ja hai-leikkeitä myöten. Jälkimmäistä olemme syöneet, ensiksi mainittua emme.

Meillä on aika ajoin viranomaisasioita Valgassa, ja silloin on takuuvarmaa, että matkaan sisällytetään pistäytyminen Horanissa. Ja silloin syödään pitkän kaavan mukaan. Näin myös viikko takaperin.



"Saluunan ovet vain heilahtavat kun El Gringo saapuu rajakaupungin kapakkaan."

Horanin seinillä on käsin maalattuja korealaisille tärkeitä kuvia ja tekstejä.


Onko paikalla koreankielentaitoisia? Olisi mielenkiintoista tietää mitä tässä lukee. Tarjoilija ei tiennyt.

Me siis olemme käyneet Horanissa useasti. Emmekä koskaan pettyneet. Alussa tilailimme listalta aina hieman erilaisia alkuruoka-pääruoka -yhdistelmiä, mutta nyttemmin tilaamme aika takuuvarmasti pääruoaksi Sanjokin. Alkuruoka saattaa hieman vaihdella.

Tällä kertaa otimme alkupaloiksi lämpimän kana-porkkanasalaatin (Kimmo) ja korealaisen pelmeni-nuudelikeiton (minä).


Yllä Kimmon salaatti (Mjaun D.Namul) ja minun nuudeli-pelmeni -keitto (Mantu Gug)

Emme todellakaan voi kehua olevamme korealaisen ruuan asiantuntijoita. Kun Horan on ainut korealainen ravintola, jossa olemme käyneet. Mutta kaikkien kokeilemiemme eri aterioiden synteesinä toteamme, että vahvasti jännällä tulisella mausteella ärhäköity porkkanaraaste ja seesaminsiemenet kuuluvat useampiin aterioihin keskeisesti. Porkkana saattaa tuntua tylsältä perusruoalta, mutta uskokaa, että ainakin Horanissa porkkana on kaikkea muuta kuin tylsää!

Pääruokamme oli, kuten aina, Sanjok, joka koostuu pieniin tikkuihin nätisti asetelluista naudanlihaviipaleista, jotka ovat marinoidut ilmeisesti seesami-liemessä. Lihaviipaleiden välissä bambunversoja. Salaattina jälleen porkkanaa ja punajuurta, joka sekin todella maukkaan ärhäkkää.

Ei Sanjokin perusmakua osaa oikein sanoin kuvailla, se on pehmeä mutta runsas ja mausteinen. Vie kielen mukanaan!


Sanjok kera riisin ja raasteiden.

Jälkiruokiin emme koskaan pääse. Sillä jo alkuruuat ovat sen verran runsaita, että pahin nälkä taittuu jo niillä. Minunkin keittoni näyttää kuvassa petollisen keveältä. Mutta liemen alla, kupin pohjalla oli runsaasti vihanneksia ja pelmeneitä. Ja Kimmon porkkanoiden alla oli isoja höyryäviä keitettyjä kananpalasia.

Niinpä massut pullollamme tilaamme laskun ja päätämme ensi kerralla kokeilla jotain kivaa tai erikoista jälkiruokaa.

Maksamisen hetki on myös riemuisa. Jos löydätte Eurooopasta toisen korealaisen ravintolan, joka on yhtä edullinen kuin Horan, lupaan tarjota teille ilmaiseksi aterian Horanissa!

Ja tässä tuo lasku: kaksi eturuokaa, kaksi pääruokaa (listan kalleimmasta päästä) ja kaksi 0,5 l. olutta: yhteensä 15.60 euroa,


Jos saatte saman halvemmalla jossain toisessa korealaisessa ravintolassa Euroopassa, lupaan tarjota teille ilmaisen aterian Horanissa!


8 kommenttia:

Sirkku kirjoitti...

Ja suomalaiset päällä puistelevat päätään ja pohtivat, onko Suomessa koskaan edes ollut vanhoja hyviä aikoja.

Vaikka tämä nyt ei ruuan edullisuuteen liitykään, mutta millainen juomarahakulttuuri on siellä ruokaravintoloissa?
Paljonko tarjoilija "odottaa" saavansa.

Tiina Linkama kirjoitti...

Tippi-kulttuuri eli paljonko jättää juomarahaa.

Virossa tosiaan on käytäntönä jättää juomarahaa, toki se on vapaaehtoista.

Me annamme, jos olemme edes jotakuinkin tyytyväisiä tarjoiluun, sellaisen 10% kokonaishinnasta tippiä. Joskus annamme enemmänkin, jos olemme todella ihastuneita. Ja jos olemme saanut huonoa palvelua, emme jätä mitään.

Kimmo Linkama kirjoitti...

Horanin sapuska on todella hyvää. Mikä onni, että tuommoinen löytyy tästä suht lähistöltä. Korealaiseen keittiöön tuntuvat kuuluvan olennaisesti porkkana, purjo ja seesaminsiemenet, niitä löytyy lähes joka ruokalajista. Sekä suht vahvat mausteet, nam. Ilmankos meille tulee usein tikusta asiaa Valgaan.

Viron ja Latvian rajahan kulkee keskeltä Valgan/Valkan kaupunkia, kuten Tiina on useasti maininnut. Tästä syystä Horanissakin oli kansainvälinen tunnelma: radiosta oli valittu latvialainen radioasema. Latvian kieli, josta oudokseltaan ei saa mitään selvää, on muuten indoeurooppalainen kieli siinä missä saksa ja englantikin. Ei uskoisi. Kaunista ja pehmeää, ja ihan oma nuottinsa. Sitä olisi varmaan kiva opiskella, jos tarvetta ja aikaa olisi enemmän.

Kansainvälisyyttä tähän nimenomaiseen visiittiin toi sekin, että ravintolan ulkopuolella meille tuli juttelemaan venäjänkielinen täti, joka vaihtoi sujuvasti venäjänvoittoiseksi viroksi kun huomasi, ettemme tajunneet venäjästä mitään (ihan eri asia, miksi hän kuvitteli meidän puhuvan venäjää). Kävi ilmi, että hän halusi myydä meille savukkeita. Pojat kuulemma tuovat Venäjältä. Kaksi askia mentolisavukkeita olisi yhteensä 3 euroa. Ilmeisesti tädin taloustilanne ei ollut siis kovin hyvä, kun kolmen euron bisnestä kannatti tehdä. Hän oli kyllä siististi pukeutunut, hillittyä huulipunaa myöten, mutta ilmeisesti elannon eteen tuli tässä köyhähkössä rajakaupungissa nähdä aika lailla vaivaa. Niinpä kannatuksen vuoksi ostimme nuo kaksi askia.

Ravintolan seinällä olleen tekstin pistin Twitter-tuttavilleni tiedoksi ja kysyin, osaisiko joku kääntää sen. Odotamme tuloksia.

OnuKoo kirjoitti...

Krunikassa on yksi korealainen, josta saa kuulemma hyvää kimchiä. Nyt täytyy ryhdistäytyä ja käydä testaamassa. Jos vaikka joskus osuisi Valgaankin, niin voisi vertailla listoja ja makuja. Virolainen tippikulttuuri on minulle hieman epäselvä - virolaiset, joilta olen asiaa kysynyt, ovat sanoneet, että miksi tipata - hehän ovat jo maksaneet laskun.

Tiina Linkama kirjoitti...

Mitä on kimch?

Virolaisten tarjoilijoiden palkat ovat todella matalat ja ajatuksena kai on se, että osa palkasta tulisi tippien myötä.

Ei minusta tunnu lainkaan oudolta jättää tippiä, jos olen saanut hyvää palvelua, ja jos hinnat ovat mitä ovat. Tuosta 15,80 euron ateriasta kymmenen prosenttia oli hurjat euro ja 80 senttiä.

Suomalaiset ymmärtääkseni ovat kuuluisat siitä että ovat pihejä juomarahojen kanssa. Kruunuaikaan jättivät lähinnä kolikoita, jotka tunnetusti eivät olleet kovinkaan arvokkaita. Monet tarjoilijat kokivat 20 - 80 viron sentin jättämisen aika loukkaavana.

Anna-Leena kirjoitti...

Kimchi on kiinankaalista hapattamalla tehty "salaatti", jossa on paljon chiliä. Ah se on ihanaa. Minä olen syönyt korealaisessa ravintolassa Pietarissa. Olimme siellä ainoat länsimaiset asiakkaat. Henkilökunta ja ilmeisesti koko asiakaskunta oli korealaisia. Oli hyvää ruokaa. Bangkokissa oli kerran hotellissa aamuisin yhtenä vaihtoehtona korealainen aamiainen. Otin siitä nimenomaan kimchiä. Haluan Valgaan Horaniin!

aimarii kirjoitti...

Olipa onni, että lueskelin tätä aamulla, herahti nytkin vesi kielelle!
Talletan mieleen korealaisen keittiön, jos joskus osuu kohdalle - poikkean sisään.
Luin monen monta muutakin postaustasi ihastellen loistavaa ulosantiasi sujuvan tekstin myötä. Kuvat aukeavat minun hitaalla yhteydelläni niin hitaasti, että osin siksikin on blogitteluni minimissään, jos enää sitäkään.

Nimetön kirjoitti...

Tällainenkin hienous päässyt esittelyyn eilen, nyt kuola valuu...ja mieli tekis käydä!
Korealainen ruokahan on loistavaa ja kimchi sen selkäranka. Mari tehnyt itsekin (vahvaa!!) ja kirvottanut vierailtamme niin suuria kehuja kuin kyyneleitä silmistä...
Opettavaisin ravintolakokemus tuli Soulissa kun yhdessä ruokapaikassa söin annosta NIIN väärin että hovimestari tuli opettamaan oikeaa syöntityyliä.

Seppo