Yksi kuva, neljä tunnetilaa
Tässä tällainen kokeilu, jolla pyrin selvittämään sitä miten me valokuvaa katsomme, ja miten paljon kuvan kontrastit, filtterit ja tummuus vaikuttavat tulkintaamme kohteesta.
Muita mustavalkoisia tunteita löytyy täältä: Mustavalkomaanantai
15 kommenttia:
Hauska idea! Tummuus tuo kuvaan jotain mystisyyttä.. Miehen ilme vaikuttaa tyytyväiseltä ja ehkä hieman huvittuneelta.
Juu, jokaisesta kuvasta löytyy jotain eriä.
Ensimmäinen kuva kiva!
Vaikuttaa, kyllä vaikuttaa. Esim tuo ensimmäinen tuo mieleen suruisan tunnetilan....
Hyvä kokeilu!
Hieno kuvasarja,
viimesin kuva on mieluisin.
Haa, eri tulkintoja ja ajatuksia kuvat siis herättävät! Vähän kuten uumoilinkin. Mukava huomata että jälleen kerran ei ole vain yhtä ja ainoaa onnistunutta kuvaa tai kuvan tulkintaa.
Sitten seuraa hieman pohdintaa mustavalkoisuudesta ja mustavalkomaanantain haastefoorumista.
Olen sillä lailla ikävän pedantti, että mielestäni mustavalkomaanantain haastekuvien tulisi tehdä kunniaa mustavalkoisuudelle.
Mustavalkokuva ei ole siis värikuva, joka on muutettu mustavalkoiseksi, jotta se vastaisi annettua haastetta. Vaan sen pitäisi olla jotain värikuvaa enemmän. Tai sitten kuvaa ei kannata mustavalkoiseksi alun alkaenkaan kääntää.
Itse osallistun innokkaana näihin mv-haasteisiin, sillä ne antavat minulle jälleen syyn pohtia kuvaa, sen merkitystä, symboliikkaa ja viestiä. Kuten myös teknisiä vaihtoehtoja, kontrasteja, sävyjä, valoa ja varjoa... oppia ikä kaikki!
Kyllähän te tiedätte mistä minä puhun!!! Äh, menee selittämiseksi.
Siis, kuvaillaan ja kommentoidaan!
Hieno idea! Jännästi välittyy erilaisia tunnelmia pelkästään valoisuutta ja sävyä muuttamalla.
Mukava testaus. Kyllä valolla on väliä, se tuo kuvaan iloisen tunnelman.
En kyllä ymmärrä Tiinan kommenttia! Yleensähän etenkin pokkarilla otetut kuvat joutuu jollain ohjelmalla mustavalkoiseksi muuttamaan, kun ei pokkareissa yleensä ole mustavalkokuvausmahdollisuutta!Vai tarkoitatko että vain järjestelmäkameran omistajat voi osallistua tähän haasteeseen? Vaikka itselläni sellainen on nin kyllä ne käännän värikuvista mustavalkoiseksi!Muuten eipä kuvasarjassasi mielestäni kaikki ollut puhtaita mustavalkokuvia?Mutta minä en olekaan ammattikuvaaja kuten Tiina tuntuu olevan joten annettakoon meille harrastelijoillekin mahdollisuus!Pyydän anteeksi kriittistä kommenttia, tarkoitus ei ole loukata mutta itsehän pyysit kommentointia asian tiimoilta!
Jokainen on ihan selvästi oma tunnetilansa. Minä näen ylhäältä vasemmalta: hulluus, epätoivo, autuus ja ilo. Siis minä näen, toinen näkee toisin.
Mimi ja Arleena - kiva kun tykkäsitte!
Tapsu - kylläpä minä nyt huonosti ilmaisin itseni. Yritän uudelleen.
Sillä millä kameralla kuva otetaan ei nähdäkseni ole merkitystä kuvan mustavalkoisuuden kannalta, sillä yleensä kuva käännetään värikuvasta mustavalkoiseksi kuvankäsittelyohjelmassa. Siis näin olen tehnyt riippumatta siitä kuvaanko pokkarilla, millä kuvaan myös usein, tai sitten yksinkertaisella järkkärikamerallani tai sitten kehittyneemmällä kamerallani.
Kyse ei siis ole kamerasta vaan kuvasta ja sen sisällöstä. Valinnasta. Siitä, minkä kuvan itse päättää kääntää mustavalkoiseksi.
Mustavalkoisuus antaa kuvalle aina oman lisäarvonsa - tai poistaa kuvalta jotain oleellista, riippuen kuvasta.
Annan esimerkin: olkoon vaikka haasteena kukka. Ja jollain on kuvapankissaan hieno kuva apilapellosta, jossa taivas on sininen, pelto vihreä ja ihania punaposkisia apiloita pullollaan.
Kun upean värikuvan kääntää mustavalkoiseksi menettää se luultavimmin koko lailla sisällöstään, koska värikylläisyys katoaa. Punainen ei muutenkaan käänny vihreää vasten kovin teräväksi mustavalkokuvassa.
Mutta otetaanpa sitten vaikka päivänkakkara, yksi yksittäinen kukka. Sen kääntäminen mustavalkoiseksi saattaa korostaa kukan simppeliä muotoa, terälehtien kaarta jne. Ja tekee tuikitavallisesta kukasta kauniin graafisen. Mielikuvitus täyttää helposti kukan keskellä olevan pallunkaisen keltaiseksi ja silmä lepää terälehtien luonnollisissa kauniissa linjoissa.
Näin ollen ensimmäistä kukkapeltokuvalla ei ole järkevää osallistua mustvalkoiseen kukkahaasteeseen, jälkimmäisellä kyllä. Koska jälkimmäisessä mustavalkoisuus antoi kuvan sisällölle lisäarvoa, ensimmäisessä kuvasta vain katosi jotain oleellista.
Kyse ei siis ole apparaatista vaan kuvan sisällöstä. Mikään ei tietenkään estä kuvaajaa kokeilemasta mitä erilaisimpien värikuvien kääntämistä mustavalkoiseksi - siinähn vasta näkee paraneeko kuva vai ei. Näin pitääkin tehdä jos haluaa kantapään kautta oppia mikä kuva toimii, mikä ei mustavalkoisena.
Selitinkö nyt yhtään selkeämmin mitä ajoin takaa?
Ammattilainen en todellakaan ole valokuvauksessa. Pyydän anteeksi, jos olen sellaisean esiintynyt, se ei ole koskaan ollut tarkoitukseni. Minä vaan pidän valokuvauksesta ja mielelläni opiskelen sitä lisää.
Siitähän tässä kuvasarjassakin oli kyse - harjoituksesta käsitellä mv-kuvaa luodakseen erilaisia tunnetiloja yhdestä ja samasta kuvasta. Käsittelyssä vähensin tai lisäsin kontrastia ja käytin lämmittävää ja kylmentävää filtteriä, ketä kiinnostaa.
Jarno taisikin päästä jyvälle kokielsutani kun löysi tunenskaalasta niin iloa kuin hulluutta, epätoivoa ja autuutta.
Mustavalkoisuus ON mielenkiintoinen osa valokuvausta. Jatketaan siis kuvausta ja keskustelua.
Kiitos kaikille kommentoijille huomioistanne ja erityiskiitos Tapsulle, siitä että osoitti minun selittäneen asiaani epäselvästi.
No nyt ollaan samoilla linjoilla(: Itsekin useasti huomannut että moni värikuva on parempi väreissä, itseasiassa henkilökuvat ovat kuvia jotka ovat upeita mustavalkoisenakin, tietysti muitakin kuvauskohteita mustavalkoiseksi löytyy, kokeilemalla sen näkee! Tosin ei useinkaan löydä hyvää haasteeseen sopivaa kuvaa joka olisi upea mustavalkoisena vaan tulee vaan joku MV- käännetty laitettua.Kiitos valaisevasta vastauksestasi!
Siis aivan mahtava vastaus haasteeseen! hyvin tehty!
Kiitos Pieni Lintu!
Mielenkiintoinen kokeilu, jossa näkyy miten valot ja varjot vaikuttavat siihen mitä näen.
Hauska kokeilu ja erilainen vastaus haasteeseen, tykkäsin!
Lähetä kommentti