Olin aivan satavarma että olen siitä jo aiemmin kirjoittanut ns. asiallisen esittelyn tänne blogiin, mutta en vain sitä löydä. Joten on aika tehdä se nyt.
Idea tähän tuli toissapäiväiseen kirjoitukseeni tulleesta kommentista, jossa mainittiin, että Viljandi tulee olemaan kommentoijan kotikaupunki, kun hän pääsee eläkkeelle. Mitä en sivumennen ihmettele lainkaan; Viljandi on viehättävä pieni ja kodikas kaupunki, eritoten kesäisin.
Me lähdimme tänään sitten oikein paikan päälle kuvailemaan tätä Sakalan ylängön kaupunkia, Mulgimaan ylpeyttä. Ilma oli hieno, aurinko paistoi vaikka tuuli lujaa. Tietenkin maisemat ovat vielä aika karut, kun puut ovat alastomia ja luntakin on vielä maassa. Mutta toivottavasti näistäkin kuvista pääsette jo Viljandin leppeään ja rentoon tunnelmaan.
Viljandin kaupunki asettuu Viljandijärven rannalle, korkealle mäelle, mikä antaa kaupungille ihan oman tunnelman.
Viljandi on vanha kaupunki – ensimmäiset maininnat siitä ja sen muinaislinnasta löytyvät arabialaisen matkaajan Al-Idrisin matkakertomuksesta vuodelta 1154. Kaupunkioikeudet Viljandi sai vuonna 1283.
Viljandilla on ollut Viron historiassa merkittävä ja keskeinen asema. Se toimi 1800-luvun puolivälisssä kansallisen heräämisen keskuksena. Vuonna 1871 perustettiiin Viljandiin Viron kirjailijoiden seura sekä Viron maatalousseura, josta kehittyi kansallisen liikehdinnän tukija koko maassa. Sakala-lehti, yhä toiminnassa oleva ja arvostettu sanomalehti, ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1878 ja Viron ensimmäinen naistenlehti, Linda, vuonna 1887. Viljandiin liittyvät niin Viron ensimmäinen presidentti Konstantin Päts kuin vapaussodan ylipäällikkö Johan Laidoner.
Kenraali Johan Laidoner ratsastaa yhä Jaani-kirkon läheisyydessä, historiallisella linnakealueella.
Viljandin itsenäisestä ja ylpeästä kansallistunnosta kertoo jotain, että sinne ei Neuvosto-Viron aikaan pystytetty ensimmäistäkään Leninin tai Stalinin patsasta tai nimetty yhtäkään kaupungin katua näiden suurmiesten mukaan.
Tänä päivänä Viljandi tunnetaan kulttuurikeskuksena, jossa kesäisin pidetään suuria tapahtumia, kuten Hansapäivät, Vanhan musiikin päivät ja Nuoren Tanssin festivaalit. Tunnetuin on Viljandi Pärimusmuusika festivaali eli kansanmusiikkijuhlat, jotka tuovat kaupunkiin vuosittain yli 20 000 musiikinystävää. Viljandia ei suotta ole kutsuttu ”Viron Kaustisiksi”.
Mulgin itsetunto
Viljandimaata kutsutaan myös Mulgimaaksi, jossa puhutaan vielä paikoitellen omaa mulgi-murretta. Mulgit ovat tunnettuja vahvasta itsetunnostaan, joka pohjautuu vaurauteen ja viljaviin peltoihin. Mulgimaan maanviljelijät olivat ensimmäisten joukossa ostamassa maata vapauduttuaan maaorjuudesta ja jotka vaurastuttuaan siirtyivät asumaan erillisiin kartanorakennuksiin - tätä ennen Viron maanviljelijät olivat perinteisesti asuneet karjan kanssa saman katon alla. Ahkeruus, vauraus ja omanarvontunto ovat yhä hyveitä Mulgimaalla.
Presidentti Toomas Hendrik Ilves on ehkä Mulgimaan paras mannekiini. Kun hän esiintyy kansallispuvussa, on se juuri Mulgimaan puku. Ilveksen perheellä on Mulgimaalla oma kesäkotinsa, Ärma talu, jossa on jossain vaiheessa ollut myös majoitustoimintaa. Nyttemmin lienee presidenttiparilla sen verran paljon kiireitä, että majatalon pitämiseen ei jää sanottavammin aikaa.
Matkailijan Viljandi
Matkakohteena Viljandi on mielenkiintoinen kaikkina vuodenaikoina, mutta tietenkin eritoten keväällä ja kesällä, jolloin kaupunki saa vihreän vaipan.
Kaikkein tunnetuin historiallinen kohde lienee vanhat ritarilinnan rauniot ja niitä ympäröivät vallihaudat. Korkealta näkee kauniille Viljandi-järvelle ja vehreissä vallihaudoissa tai niitä reunustavilla kukkuloilla voi halutessaan pitää vaikka piknikkiä.
Osa vanhaa linnoitusta
Näkymää linnakkeelta alas Viljandi-järvelle, joka vielä on jäässä
Pojat nauttivat kevätpäivästä linnakealueella.
Latte ja Kimmo poseeraavat sillalla joka vie vanhalle linnakealueelle. Takana yksi Viljandin symboleista: Jaani kirik eli Johanneksen kirkko.
Linnakkeen ohella kannattaa tutustua myös Viljandin vanhaan puukeskustaan, joka on melko hyvin säilynyt. Kaupunki on sitä paljon pieni, että sen taittaa helposti jalkaisin päästä päähän. Matkan varrelle jäävät silloin mm. vihreä vesitorni ja valkea kaupungintalo, jonka edessä on viehättävä patsas edesmenneestä kaupunginjohtaja August Maramaasta ja hänen uskollisesta ystävästään, koirasta.
Kaupungintalo ja August Maramaan patsas
Viljandin vesitorni on yksi kaupungin tunnetuimmista nähtävyyksistä. Ylhäältä tornista on komeat näkymät joka puolelle kaupunkiin.
Jos jotain heikkoa pitää kaupungista sanoa, on se tämä: kaupungista olemme löytäneet vain yhden todella mainion ruokapaikan, joka on armenialainen Soso juures (Soson luona). Kun ravintola on kiinni sunnuntaisin, täytyy sitten nälkäisen ruokailijan ruokkia itsensä jossain muualla. On kyse ollut pubista tai pizzeriasta tai kahvilasta, ei ruoka ole ollut mitenkään erityisen ihmeellistä. Voi tietenkin olla että kun olemme vannoutuneita Soson faneja, mikään muu ei sitten enää maistukaan oikein miltään.
Tänään aterioimme kievarityyppisessä Tegelaste Tuba -nimisessä syöttölässä, joka sijaitsee historiallisen linnakealueen lähellä. Paikka on suht siisti, mutta ruoka ei kyllä ollut oikein mistään kotoisin.
Tegelaste Tuba -ruokapaikan kyltti
Tegelaste Tuban ruokalista ja hinnasto
Viljandi, faktaa:
Asukkaita: 19.100
Pinta-ala: 14,65 km2
Kaupunkioikeudet: vuonna 1283
Ystävyyskaupunki: Porvoo
9 kommenttia:
Paljonko teiltä tulee matkaa Viljandiin?
Tuota ruokapaikan hinnastoa piti ihan katsoa kahteen kertaan ja olen edelleen epäuskoinen, että kyseessä on eurohinnat.
Sirkku - Otepäältä Viljandiin voi ajaa kahdella tavalla, kiertäen Võrts-järven joko itä- tai länsipuolelta. Matkassa ei ole sanottavammin eroa kiertää järven sitten miten vain. Eli matka on n. 80 kilometriä ja tiet ovat erinomaisessa kunnossa. Me kiersimme tänään vähän laajemman reitin ja kävimme tutustumassa pariin kartanoon, mutta niistä sitten joskus myöhemmin erikseen.
Juu, euroja ovat hinnat. Eli ruokailu Viron ravintoloissa on toistaiseksi hyvin edullista suomalaisittain ajateltuna.
Mulgimaalasena on pakko sanoa, että Viljandi EI ole Mulgimaa.
aiheesta mm:
http://et.wikipedia.org/wiki/Mulgimaa
http://www.mulgikultuur.ee/?id=55&lang=est
Muuten olen sama mieltä, Viljandi on hieno ja kulttuurisesti aktiivinen kaupungi.
T:ML
Viehättävältä näyttää. Vesitorni on todella hauska! Näin mukavan reissun päälle olikin sitten mukava istahtaa syömään, edullisesti jopa. Kiitos ja iloista viikkoa! psst. nyt on ilon kierrätysviikot:)))
Hinnat näyttivät taululla olevan euroissa varsin edullisia. Ajan myötä nousevat, mutta matkailun kannalta ei kannata nostaa liian innokkaasti.
Taululla oli selvät merkit hintojen korjailusta. Euroon siirryttäessä kun meni varmaankin koko hinnasto uusiksi.
Viljandi on jäänyt itselläkin vain pieneksi piipahdukseksi. Kiertomatkalla Pärnu - Viljandi - Tartto - Valka - Pärnu. Se oli siis
Võrts-järven kierros vuonna 2000
Kiitos kaikille kommenteista. Erityiskiitos ML:lle joka korjasi virheeni.
Kuvittelin Mulgimaan vastaavan summittaisesti Viljandimaata eli Viljandin maakunnan aluetta. Tiesin että raja ei ole tasan yksi yhteen, mutta nyt opinkin että Viljandin kaupunki ei ole lainkaan Mulgimaata ja että ennemminkin Abja-Paluoja olisi Mulgimaan "päkaupunki". Kiitos korjauksesta!
kiirepakolainen - vai että ilon kierrätysviikot! Täytyykin heti alkaa kierrättää!
Veikko Järvinen - kyllä Viljandissa kannattaa ensi kerralla piipahtaa hieman pidempäänkin! Muista vain että jos lähdet sinne jonkin festivaalin aikaan, on majoitus varattava todella varhain. Viljandin hotellitilanne kun ei pysty majoittamaan yli 20.000 festivaalivierasta - onhan se enemmän kuin mitä kaupungissa on asukkaita.
Jostain syystä Viljandi on minut lumonnut. Olemme vuosien varrella kolunneet lähes kaikki kaupungit ja kylät virossa, viime kesänä vuorossa oli setumaa. Kohta kierros on aloitettava alusta.
Muutama vuosi sitten olimme pohjoisella kartanokierroksella ja kauhean pettyneitä, kun emme siltaremontista johtuen löytäneet kylän keskustaa ja hurautimme sitten Rakvereen, joka olikin miellyttävä yllätys. Ehkä seuraavalla reissullamme käymme Võsussa eri mielellä.
Susanna (joka eläkkeellä muuttaa Viljandiin)
Olipas mukava nähdä kuvia tästä paikasta.Kuten aikasemmin mainitsin niin aikasemmin työkavereina oli Virosta vuokratyövoimaa.Ystävystyinkin muutaman kanssa ja he juuri olivat kyseistä kaupungista.He nauroivat itse sille kun käyvät Venäjällä ja siellä kysytään mistä he ovat, niin viljandi sekoitetaan monesti Finlandiin ja näin ollen venäläisten arvostus nousee silmissä.
Juu, samaa sanon minäkin. Viljandi oli oikein nätti kaupunki linnoitusraunioineen ja vallihautoineen. Hienoa, että tehtiin viime reissulla retki sinne!
Jaana
Lähetä kommentti