Kevään merkkejä matkalla Viljandiin

Ajoimme eilen Otepäältä Viljandiin ja takaisin, hieman kierrellen pääteiden ulkopuolella. Päivä oli kaunis ja aurinkoinen.

Otepää on sen verran korkealla - vaikka niin on Viljandikin - että meiltä ei lumet aivan ensimmäisten joukossa lähde. Toki meilläkin jo maa on isoilta alueilta paljas.

Matkan varrella yllätyin siitä miten vehreää paikoittelen oli. Pelloilla  vihersi oras - lienikö kuuluisaa Sangasten ruista, joka on siitä erikoinen, että se lähtee heti kasvuun lumien sulettua.

Nuorta orasta pelloilla

Paluumuuttajat ovat nyt liikkeellä. Koko reissun ajan näimme suuria ja pieniä lintuauroja, useimmiten hanhia, matkalla Pohjolaan. Ensimmäiset haikaratkin ovat jo saapuneet ja risupesistä pilkoittaa valkeita päitä kun mammahaikarat aloittelevat hautomista.

Paluumuuttajat ovat liikkeellä

Viljandissa aurinko paistoi ja sulatteli lunta, jota toki oli paikoitellen vielä runsaasti. Silti bongasin kevään ensimmäiset kukat juuri Viljandissa, vaikka silmä kovana yritin tien varrelta nähdä leskenlehtiä, jotka tietenkin ovat ne viralliset kevään luonnonkukat.

Tässä kukkia Viljandista, erään talon seinämältä:

Viroksi näiden kukkijoiden nimi on märtsikellukesed. (Leucojum vernum) Suomeksi käytetään kahtakin nimeä: kevälumipisara tai kevätkello.

Jos ovat linnut ja kasvit ja varhaiset kukkijat varmoja kevään merkkejä, ovat ihmiset myös hyviä  tulevan vuodenajan indikaattoreita. Keväällä hymy on herkässä ja mieli iloinen. Ja keväällä kevennetään asustusta ja aletaan  pelata vaikkapa jalkapalloa!

Järvi on jäässä ja lunta on maassa, mutta pojat ovat siitä huolimatta aloittaneet jalkapallokauden.

Paluussa kiersimme Võrtsjärveä itäpuolelta ja näimme jo paikoitellen tulva-alueita. Pahin tulva-aika ei ole vielä alkanut, mutta epäilen, että tänäkin vuonna joitain taloja jää veden varaan ja vettä saattaa nousta tiellekin.

Uutisissa on jo kerrottu että Emajoen pinta on nousussa, samoin Purtsijoen ja monen muunkin joen.

Joet alkavat tulla yli äyräittensä

Viimeinen pysähdyksemme oli Jõesuussa, Võrtsjärven koilliskulmassa, jossa tunnetusti on ollut tulvia useina keväinä. Nytkin vesi on jo vallannut lintutornin, mutta suurta tulvaa ei vielä ollut.

Maisemat Jõesuussa olivat silti upeat- järvi oli osittain jo auki ja aurinko kimmelsi vapaana virtaavasta vedestä satumaisen kauniina.

Lintutorni on jo veden vallassa

Vesi kimmeltää sulassa kohdassa

Pienet puut odottavat vielä lehtiä, mutta järvi kimmeltää takana jo lupaavasti, kevään merkkinä.