Erään matkan anatomia, osa 5: Benalmádenan kirpputorilla

Kirpparit ja katumarkkinat ovat aina kuuluneet matkoihini, jos usein myös arkeenikin. Harvassa kaupungissa olen matkoillani vieraillut niin etten olisi kirpparille tietäni löytänyt, jos sellainen vaan on ollut tarjolla.

Nuorena tyttösenä romusin haltioituneena Lontoon ja Amsterdamin kirpputoreja. Pariisinkin monet markkinat ovat olleet ikimuistoisia. Ja niinpä nuoruuden garderoobin parhaat vermeet olivatkin usein juuri kirppareilta löydettyjä. Se oli aikaa kun vintage-muotikäsitettä ei oltu vielä otettu laajempaan käyttöön, ja kalliit vintage-vaateliikkeet vasta odottivat tulemistaan. Kirpparivermeet vaan olivat nuoresta Tiinasta niin ärtsyjä. Viisikymmenluvun kotelohameet, 1940-luvun naisten vyötäröstä tyköistuvat, hartioistaan hieman topatut jakut. Entä 1900-luvun alun pitsialusvaatteet tai yöpaidat, joita tietenkin käytettiin päälivaatteina. Yhdistettynä ehkä miesten frakkiliiviin ja vaikkapa knalliin. Parhaat, aidot maihinnousutakit ovat nekin löytyneet aina kirpputoreilta.

Nuori Tiina - trenssi ja trilby hankittu Amsterdamin kirppareilta

Suomalaisilta ja virolaisilta kirppareilta olen myös tehnyt hyviä huonekaluostoja kuten visakoivuisia 1930-luvun lipastoja ja kaappeja tai Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikaisia pähkinäpuisia ruokapöydän tuoleja. Taidettakin on joskus tullut löydettyä, kuten vaikka Miina Äkkijyrkän aito lehmätaulu, jonka ostin kehysten vuoksi (luulin teosta julisteeksi) kuluttajaystävälliseen 1,50 €:n hintaan.

Ja kirppareita kiertelen vieläkin, vaikka pukeutumiseni ei enää olekaan yhtä eklektistä kuin ikätoverillani Madonnalla. Tutkin ja ihmettelen tarjontaa ja teen siinä sivussa kotikutoisia analyysejä yhteiskunnan ja talouden tilasta. Siihenkin kirpputorit antavat mahtavan tilaisuuden. Nousukauden jälkeen hyllyt täyttyvät jalkakylpyaltaista ja jäätelö- ja leipäkoneista. Hullutuksista joita kerran piti väen vängällä saada ja jotka on sittemmin korvattu uusilla hullutuksilla, pastakoneilla tai sodastreamereilla, jotka nekin muutaman vuoden kuluttua aloittavat vuorostaan uuden kierron kirpputorien hyllyillä.

Kirppariasiakkaatkin antavat nekin viitteitä siitä missä mennään. Länsimaalainen talouden alamäki ja yhteiskunnan jakautuminen yhä räikeämmin kahtia niihin, joilla on ja niihin joilla ei ole, näkyy sekin kirppareilla. Jos joillekin kirpparit ovat vain hauskuutusta ja hullunkuristen tavaroiden hautuumaita, ovat ne lapsiperheille ja vähävaraisille nuorille tai vanhuksille tuikitarpeellisia silloin kun on hankittava jotain johon ei ole muuten varaa.

Ei siis ihme että olin tyytyväinen kun kuulin että myös Benassa on suuri kirpputori joka keskiviikko. Se löytyy Parque Paloman takaa suurelta aukiolta ja on auki 10.00 -14.00. Ja sinne siis suuntasin ensimmäisenä kokonaisena Bena-päivänäni.

Jos olisin halunnut täyttää loputkin viikonpäivät kirppareilla, olisi siihenkin ollut mahdollisuus, sillä kirpparit kiertävät Aurinkorannalla niin että jokaiselle viikonpäivälle löytyy jossain kirpputori: maanantaina Marbellassa, tiistaina Fuengirolassa, torstaina Torremolinoksessa, perjantaina Arroyo de la Mielissä, lauantaina sekä Fuengirolassa että Puerto Banuksessa ja sunnuntaina taas Fuengirolassa ja Torremolinoksessa.

Tarpeellista ja tarpeetonta tavaraa

Benan kirpparit ovat hieman sekasotkuiset, on vaatetta, rihkamaa, jonkinmoista antiikkia, piraattituotteita, huonekaluja ja romua hieman sinne tänne aseteltuna. Useimmat vaatteet on heitetty kasoihin maahan ja moni myy tuotteitaan suoraan auton takakontista.

Sekalainen on myös asiakaskunta. On paljon paikallisia, vanhoja ja köyhiä ihmisiä, jotka vetävät perässään nuhjaantunutta ostoskärryä ja tutkivat tarkkaan jokaisen vaateröykkiön. On normaaleja nuoria paikallisia jotka etsivät kotiinsa jotain hieman erilaista tykötarvetta tai kiertelevät toria vain omaksi ilokseen. Ja on myös paljon ulkomaisia talvituristeja, jotka eivät halua sisustaa tai varustaa lyhytaikaista vuokrakotiaan kalliilla uusilla tavaroilla vaan hakevat tarvittavat kalusteet ja tarvikkeet täältä. Ja kun Aurinkorannikolla ollaan, paljon on liikkeellä golfbagien myyjiä ja ostajia.

Tavarat ovat levitettynä hieman sekasortoisesti kadulle

Tästä taidetta koteihin

Korukauppiaiden myyntipiste näyttää ammattimaiselta ja poikkeaa yleisestä tarjonnasta

Jos vaatetta lähtee etsimään saa varautua siihen että joutuu maantasassa penkomaan. Mutta eivätpä sitten hinnatkaan huimaa.

Sitä jäin ihmettelemään että kenelle tämä nukke oli tarkoitettu, lapsille vai aikuisille.

Tiskipaljua ja vanhaa tietokonenäyttöä olisi tässä tarjolla, jos paljon muutakin.

Itse lähdin etsimään garderoobiini täydennystä. Olin lähtenyt matkalle muassani vain lentolaukku. Jo ensimmäisenä iltana huomasin, että pelkillä kesäkamppeilla en tule pärjäämään helmikuun viileissä illoissa. Ostoslistalle kuului siis lämmin mutta ohut neulepusero, joka löytyikin. Ja tarttui matkaan myös pitkä hulmuava maksimekko ja pellavaiset beiget kesähousut. Ostoksistani matkakassa keveni kahdeksan euroa. Kotiin asti niistä palasi vain se mekko. Kun ei lentolaukkuun mahtunut paluussakaan sen enempää kuin tullessa.