Krakovan matka alkaa - bussissa

Eläköön tietotekniikka! Istumme Kimmon kanssa Tartto-Tallinna bussissa suuntana Tallinnan lentoasema. Blogia kirjoittaessa matka taittuu mukavasti, sen huomasin jo tänä kesänä kun kirjoitin reaaliaikaista blogia Turun junassa.

Olemme siis edenneet jo näin pitkälle. Laukut pakattiin eilen ja olen takuuvarma että jotain tärkeää puuttuu ja paljon on ylimääräistä matkassa. Suurin pähkäily oli kameroiden kanssa - montako runkoa ja mitkä objektiivit? No, arpa on heitetty ja kamerat valittu ja näillä mennään.

Kaksi viimeistä iltaa on mennyt tietokoneella Krakovan nähtävyyksiä virtuaalisesti tutkien. Ja mielenkiintoiselta vaikuttaa! Kaupungilla on pitkä historia ja sen merkittävyys keskiajalta aina toiseen maailmansotaan ovat vaikuttavat. Mikä mielenkiintoisinta, Krakovan vanha kaupunki on yksi harvoista eurooppalaisista keskiaikaisista kaupungeista, joka on säilynyt sodissa ehjänä. Kehuvat sitä Euroopan isoimmaksi vanhaksi kaupungiksi, tai ainakin yhdeksi isoimmista.

Krakovan juutalaiskortteleiden  eli Kazimierzin kaupunginosan historia on myös hyvin kiinnostava. Krakova tarjosi aikanaan muualla Euroopassa vainotuille juutalaisille suojapaikan ja Krakovan juutalaiskorttelit olivat kaupungin eloisinta osaa, vilkas liikekeskus ja asuma-alue. Kaikki muuttui dramaattisesti toisessa maailmansodassa, kun natsit systemaattisesti ajoivat juutalaiset ensin ghettoihin ja sen jälkeen tyhjensivät käytännöllisesti katsoen koko kaupungin juutalaisista. Useimpien tie vei keskitysleireille, kuten Auschwitz-Birkenau. Sekin lähellä, noin 50 km kaupungista.

Juutalaiskorttelit jäivät tyhjilleen ja niiden annettiin rappeutua ja slummiutua. Kommunismin ajalla aluetta ei sanottavammin korjattu vaan sen annettiin rappeutua entisestään. Vasta viimeisinä vuosikymmeninä on elämä palannut Kazimierziin. Tänä päivänä se on muuttumassa yhdeksi trendikkäimmistä kaupunginosista, jonne on keskittynyt runsaasti ravintoloita ja baareja ja gallerioita. Hieman samaan tapaan kuin mitä Soho Lontoossa, Montmartre Pariisissa ja Village New Yorkissa. Ja ehkä Kallio Helsingissä.

Muuta en tällä hetkellä osaakaan lukemani puolesta Krakovasta kertoa. Mutta tähän tulee varmasti muutos päivien kuluessa.

Nyt siis jatkan bussilla matkaa läpi aurinkoisen Viron. Ja kiittelen bussin langatonta verkkoa. On maailma käynyt ihmeelliseksi kaiken kehityksen myötä!