Seitsemän(toista) hurjaa Võsulla

Nyt olen palannut Otepäälle, vain täällä kääntyäkseni. Seuraavaksi kokka suunnataan kohti Krakowaa. Itse asiassa juuri nyt minun pitäisi olla pyykkiä pesemässä eikä blogia kirjoittamassa.

Siispä pidän jutun lyhyenä ja annan kuvien puhua puolestaan.

Mutta kerrotaan kuitenkin sen verran, että paikalle saapui viiden päivän juoksulla yhteensä 17 henkeä meidän ohella, joista jokainen antoi arvokkaan työpanoksensa talkoisiin. Ja paljon saimme aikaiseksi, vaikkemme aivan kaikkea, mitä suunnittelimme. Tähän oli useampi syy.

Yksi oli ilma, joka oli kehno. Parhaina talkoopäivinä eli perjantaina ja lauantaina satoi vettä, onneksi ei taukoamatta. Silti, jatkuvasti Võsun yli pyyhkivät sadekuurot hidastivat terassin rakentamista merkittävästi.

Toinen, joka veroitti miestyövoimaa, oli keittiön vanha, paloista lattiaan liimattu korkkimatto, joka ei suostunut irtoamaan, ei sitten millään. Kaksi miestyöpäivää matto edellytti, eikä käy kateeksi Aatosta, joka oli nuo kaksi päivää kontillaan kovalla lattialla laattoja maasta raaputtamassa.

Kolmas oli paikalle toimitettu väärä terassin pohjamateriaali, sepeli, jota oli saapunut etukäteen pihalle 7000 kiloa. Kun tarkoitus oli saada paikalle 7000 kiloa kivituhkaa. Osaltaan vika oli tilaajan (minä ja Kimmo), sillä tilasimme kivituhkaa jonka rakeisuus oli 0-16 (kun sen olisi pitänyt olla 0-6). Osaltaan vika oli myös toimittajan, sillä sitä tuikitärkeää nollaa, joka olisi sitonut karheamman materiaalin yhtenäiseksi pinnaksi ei ollut kuormassa lainkaan.

No, markkinoilla ei surra saa, eikä itku auta, ei. Emmekä mekään jääneet sepeliä suremaan vaan rakensimme sen päälle komean terassin. Yhden. Toinen jää ensi vuoteen, vaikka siihenkin on jo materiaalit valmiina.

Kuten yllä jo mainitsin, olen tehnyt koko terassioperaatiosta ja kaikista muista tehdyistä hommista valokuvakansion, joka asiasta kiinnostuneelle voi olla hyvinkin mielenkiintoinen. Kuvien kautta on helppo seurata oikeaoppinen - tai ainakin luovuutta todistava terassinrakentaminen, kuva kuvalta. Ja voi kuvat muutenkin kiinnostaa - ainahan se on mukava katsoa päältä kun muut tekevät töitä. :)

Kansio löytyy tällaisesta linkistä: Terassi ja talkoot.

Kerronpa vielä talkootarinan, johon otsikkokin viittaa. Olemme tässä tarinassa lauantai-illassa, jolloin meillä oli talkoojuhlat. Sattuneista syistä väki oli aika väsynyttä ja suuren riehan sijasta ilta meni rauhallisesti ja rattoisasti jutellessa, ruoka- ja juoma-antimia nauttien.

Kun minä ja Anna-Leena lähdemme merenpuoleiselle pihalle tupakalle, sysimustaan yöhön. Ja kun sanon että Võsulla on iltaisin pimeää, tarkoitan että siellä on todellakin aivan sysipimeää. Vain meri kohisee jossain lähellä.

Olemme siis Anna-Leenan kanssa tupakalla, kun kuulemme nuorehkojen miesten ääniä Vabaduse-kadun päästä, minne talkoolaisten autoja on parkkeerattu pitkä rivi. Mietimme, että mitä asiaa voi jollain olla mustassa yössä, meidän talkoolaisten autojen luona. Ja lähden sisälle ja ilmoitan talkooväelle: "Voi olla että olen vainoharhainen, mutta ulkona on jotain jannuja hiippailemassa teidän autojenne luona." Ja silloin lähti!

Seitsemän isoa hurjistunutta suomipoikaa ja -miestä rynnistää taskulamput kourassa Võsun yöhön, Kimmo etunenässä, muut sitä vauhtia perässä kun saavat taskulampun käteensä. Pimeässä hiipparoivat jätkät hyppäävät omaan autoonsa (joka on ollut paikalla ilman valoja), ja yrittävät lähteä peruuttamaan paikalta.

Kimmo ehtii kuitenkin tukkia tien ja lyysää taskulampulla suoraan kohti autossa kyyhöttäviä huppupäisiä juippeja, jotka vetävät hädissään huppujaan syvemmälle silmilleen. Samaan aikaan rientää paikalle koko ajan lisää hurjistuneita suomalaisia taskulamppujensa kanssa. Miehet asettuvat riviin, taskulamput tanassa ja yhtenä joukkona seuraavat autoa, joka hädissään peruuttaa pois paikalta. "Tuskin tulevat tänä yönä takaisin!" toteaa sankarillinen Kimmo, ja muut väkivahvat talkoomiehet ovat samaa mieltä. "Saivat aika selvän viestin, että meidän autoihin ei kannata koskea!" - Ilmassa tuoksui vahvasti testosteroni.

En todellakaan tiedä vieläkään millä asioilla ne huppupäiset kollit olivat, mutta luultavasti ei hyvällä. Ja jatkoakin ajatellen on hyvä, että Huvikummulta on tullut selvä viesti, että sen nurkilla on turha hiippailla öiseen aikaan.

Että tällaiset talkoot. Kuvat kertokoon itse työstä. Ja ne siis yllä olevassa linkissä.  Galleriassa on kuvia sekä viiden hengen minitalkoista kuin näistä varsinaisista isoista talkoista. Porta-kansion rakenne on hieman muuttunut, eikä minusta vältämättä parempaan suuntaan. Eteenpäin pääsee kuitenkin next-painikkeella. Jos haluaa nähdä kuvat yhtenä pitkänä pötkönä, voi klikata vasemmasta ylänurkasta: show all.

Lopuksi:

Kiitän vielä kerran näin julkisesti kaikkia talkoolaisia. Olette te aivan ihme sakkia! Kaikki! - Ja mikä parasta, moni teistä on niin hullu, että on jo ilmoittautunut seuraaviinkin talkoisiin!Ja se on jotain se, kun muistetaan, että aika puhki väki oli näiden talkoiden jälkeen. Huvikummun työsiirtola ei vieraitaan vähällä päästä.