Mutta sehän ei katsojaa tai lukijaa kiinnosta, joten hip-hei, siirrytään päivän epistolaan. Wawelin linnakkeeseen ja kuninkaalliseen linnaan.
On siis vuorossa juttua matkan toiseksi viimeisestä päivästä, käynnistä Wawelin kuninkaallisessa linnoituksessa ja linnassa.
--
Wawel-reissu seurasi ajallisesti Schindler-päiväämme ja olimme molemmat tässä vaiheessa aika väsyneitä, niin henkisesti kuin fyysisesti. Minun jalkojani pakotti, ja Kimmo oli sitä mieltä, että jätämme suosiolla Auschwitzin kokopäiväreissun väliin. Sekin olisi edellyttänyt pitkälti tarpomista, ja sadettakin oli luvattu.
Niinpä päätimme lähteä katsomaan ja tutkimaan Puolan kuninkaiden suuruuden aikoja, eli lähdimme tutustumaan Wawelin linnoitukseen, jolla on pitkä ja kunniakas historia.
Lainaan jälleen Tapani Kärkkäistä, joka on Puolan asiantuntija:
Wawelin kuninkaanlinna Vanhankaupungin kyljessä kohoavalla kukkulalla on puolalaisuuden pyhä paikka. Täällä asuivat kuninkaat silloin, kun Puola oli suuri ja mahtava. Tänne heidät on myös haudattu. Upea katedraali ja muhkea renessanssilinna ovat kohonneet Krakovan yllä kuin merkkinä Puolan suuruudesta.
Wawel ei unohtunut silloinkaan, kun Puola oli jaettu ja itävaltalaiset muuttivat linnan kasarmialueeksi. Siitä tuli eräänlainen kansallisromanttinen panteon ja vapauspyrkimysten symboli. Puolalaiset keräsivät rahat rappeutuneen linnan kunnostamiseen ja tekivät siitä museon, joka on yksi Keski-Euroopan hienoimmista.
Wawelin kukoistuskausi oli 1300-1500-luvuilla. Vuonna 1364 valmistui nykyinen katedraali. 1500-luvulla kuninkaat kutsuivat italialaisia arkkitehteja uudistamaan linnansa parhaaseen renessanssihenkeen. Siltä ajalta on säilynyt suurin osa linnan saleista sekä valtavat kokoelmat esineitä - gobeliineja, aseita, koruja...
Esoteerisistä perinteistä kiinnostuneet voivat Wawelin kukkulalla virittää aistinsa tuntemaan salaperäisiä energiavirtoja. Hindujen mukaan Wawel on yksi maailman seitsemästä pyhästä paikasta, jonka kätköissä on jumalallista energiaa säteilevä tshakra-kivi. Maailman muut vastaavat paikat ovat Visegrád, Rooma, Jerusalem, Delfoi, Mekka ja Delhi.
---
Omasta mielestäni käynti Wawelilla oli aika laimea. Ehkä kyseessä oli vain oma väsähtäminen ja edellispäivän Schindlerin museon muistot. Ehkä siihen vaikutti myös samana päivänä linnalle ryntäävien koululaisten määrä: hirveä määrä sinkoilevia teinejä ja kauhea määrä huutoa.
Toisaalta, Kimmo oli koko Wawelin reissun täpinöissä. Mies pinkoi innokkaana mäkiä ylös huudahdellen innosta siitä sun tästä. Minä lähinnä könysin perässä.
Totta kuitenkin on, että huipulle päästyämme näimme näkymiä Krakovan toiselle puolelle, Veikselin taakse. Joita emme ehkä muuten lyhyellä reissullamme olisi nähneet:
Kuten sanottua, en ollut Wawelista täpinöissäni, mutta toisaalta olisi tuntunut jotenkin väärältä jättää se väliinkään. Onhan se ihan oikeastikin valtava, historiallinen linnoitus. Jos olisimme ostaneet liput ja lähteneet linnoituksen museoihin tutustumaan kansallisaarteisiin olisimme luultavasti saaneet paljon enemmän irti koko paikasta. Mutta niin tai näin, satunnaisina turisteina tällä kertaa vain vaelsimme suuren mahtipontisen kuninkaanlinnan pihamailla ja toreilla.
Wawelin linnan sisäpihaa
Lohikäärme kruunu päässään.
Wawel on ihan oikeasti, varmaan, mahtava elämys. Minä vaan olin niin väsynyt siellä etten jaksanut oikein innostua mistään. Toki minä hienot kuvakulmat näin, ja kuviakin otin. Joten aika vaisun kirjoituksen jälkeen tarjoan teille kuitenkin aika simpsakan gallerian, se tässä: Wawel, ylhäältä ja alhaalta.
Enjoy! Kommentoidakin saa, kuten aina.
2 kommenttia:
Nunnat ovat kiehtovia! En uskaltaisi ajatellakaan alkavani rupattelemaan heidän kanssaan, vaikka olisi tosi kiinnostavaa kuulla, mitä he kertoisivat elämästään.
Mannu - älä muuta sano! Ovat sen verran vieras näky tällä pallonpuoliskolla että herättävät heti hahmollaan monenlaisia ajatuksia - ja mielikuvia, mitä elokuvista on nähnyt. Tuo toinen nunna, se synkän näköinen, oli minusta ihan oikeasti aika pelottavan näköinen. Mietin katolisia tyttökouluja ja tätä tätiä siellä kuria pitämässä.
Lähetä kommentti