Happiness is...

Kuka muistaa vielä 70-luvulla ollutta villitystä, jolloin lehdissä oli piirroksia aiheesta: Happiness is... Jos oikein muistan, kuvassa oli aina pullea tyttö ja poika pitämässä toisiaan käsistä (muistaakseni jopa alasti, ehkä muistan väärin) ja tekstissä kerrottiin erilaisia muotoja onnesta. Yksi oli: Happiness is a Warm Puppy.

 Happiness is a Warm Puppy

Hmmm, nyt taidan sekoittaa asioita - ehkä se olikin Love is... johon liittyivät nuo naiivit hahmot. Siinä tapauksessa Happiness is a Warm Puppy on ikimuistoinen viisaus Tenavat-sarjakuvista. Jos joku osaa hataramuistista auttaa, hataramuistinen kiittää.

Minä olen viime aikoina joka tapauksessa paremman puutteessa miettinyt tuota onnen aksioomaa. Olen pitkään ollut sitä mieltä, että onni koostuu hetkistä, jotka puolestaan koostuvat pienistä asioista

Onneen tarvitaan hieman materiaakin; on vaikea olla onnellinen jos vatsaa kurnii tai ei ole kattoa pään päällä. Kun ei ole tietoa, miten pärjätä seuraavaan viikkoon, seuraavasta kuusta puhumattakaan.

Pääsääntöisesti onni kuitenkin koostuu pienistä asioista. Onnen tavoittelu on yhtä vaikeaa kuin rakkauden tavoittelu. Kun kurotat sitä kohti, se kaikkoaa aina hieman kauemmaksi. Se tulee luoksesi, kuin eläin tai pieni lapsi, silloin kun et enää ponnistele sitä kohti, vaan olet vain rauhassa. Ja silloin voit äkkiä havahtua siihen, että taivasta halkova kurkiaura tai lämmin torppa kotiin tullessa tuottavat syvän ja täydellisen onnen tunteen.

 Onni on lämmin torppa kun tulet kylmästä sisään.

Monet sekoittavat rakkauden onneen. Rakkaus, ja eritoten rakastuminen on hormonaalinen myrsky, joka aiheuttaa huimausta, haltioitumista ja kipua. Ja saa ihmisen käyttäytymään oudosti. Rakastuessaan ihminen harvoin on onnellinen, hän on ekstaattinen, riemukas, haavoittuva ja epävarma. Eri asia on rakkaus, joka hiljaa kehkeytyy varmuudeksi vuosien, vuosikymmenten aikana. Silloin tuo varmuuden tunne tuottaa myös onnen tunteen. Onni on kun ei tarvitse yksin kulkea elämän läpi.

Äitini on jaksanut koko ikänsä muistuttaa minua että terveys on maailman tärkein asia. Valitettavasti terveys on kuin nuoruus, et osaa sitä arvostaa ennenkuin se on mennyttä. Nyt päivät jolloin ei satu erityisesti mihinkään ovat hyviä päiviä. Onni on kun ei tunne kipua. Kun äkkiä huomaa voivansa tehdä töitä pihalla koko päivän ilman kovaa särkyä. Tai kun nukkuu yhden yön ilman heräilyjä. Onni on hyvin nukuttu yö

Ystävät, hyvät perhe- ja sukulaisuussuhteet eivät tee ihmistä sinällään onnelliseksi. Ne kuuluvat samaan kategoriaan kuin nuoruus ja terveys tai ilmaisunvapaus tai mahdollisuus elää (edes jotakuinkin) demokraattisessa yhteiskunnassa. Vasta niiden menettäminen tuottaa onnettomuutta. Työkään ei tee ihmistä onnelliseksi, mutta sen menettäminen tekee onnettomaksi.

Sen sijaan soitto tai kirje ystävältä tuottaa onnellisuuden tunteen. Peukuttaminen facebookissakin saattaa sen tehdä. Pieni muistutus siitä miten hyvin minulla asiat onkaan. On ihmisiä, jotka välittävät minusta! Onni on kun tiedät, että sinusta välitetään.

Tänä iltana minulla on, jos ei lämmin koiranpentu, niin ainakin lämmin koira luonani. Minulla on lämmin torppa. Minuun ei satu yhtään. Sain kirjeen ystävältä. Ja viime yön nukuin hyvin.

Aloitin tämän hieman polveilevan kirjoituksen todeten: Kun onnellisuuden hetkiä on riittävästi ja riittävän usein, ihminen kokee olevansa onnellinen.

Voin siis sanoa, että tänä iltana, yllättäen, olen onnellinen. Ja nyt menen nauttimaan siitä lämpimästä koirasta!

Jälkikirjoitus: Olisi todella mielenkiintoista kuulla mikä on sinun: Happiness is...

Jälkikirjoitus 2 (muutaman tunnin kuluttua): Sain juuri viestin Suomesta, että äitini sairastaa Alzheimerin sekamuotoista dementiaa. Ja sinne katosivat minun pienet onnen hetket. Nehän ovatkin vain sellaisia pieniä naurettavia pumpulipalloja elämän suuria suruja vastaan.-- Ketä minä yritän huijata? Life sucks and then you die.