maanantai 10. lokakuuta 2011

Krakovan vanha kaupunki

Matkakertomus jatkuu - nyt kotoa Otepäältä minne palasimme lauantai-iltana, väsyneinä mutta onnellisina.

Olen tänään käynyt läpi valokuvia kolmesta kamerasta ja miettinyt miten niitä jaottelisin kaikkein loogisimmin. Ja olen päätynyt tällaiseen jaotteluun, jonka mukaan myös viimeiset matkakertomuksen osat koostan:

- Krakovan vanha kaupunki
- Kazimierz eli vanhat juutalaiskorttelit ja Krakovan iltaelämän keskus
- Ruokaa, ravintoloita ja hotelleja - hintoja ja muuta hulluttelua
- Wawelin kuninkaanlinna ja Nowa Hutan työläiskaupunginosa.

Ja nyt on siis vuorossa juttua Krakovan vanhasta kaupungista.

Kuten aiemmin jo kerroin, on Krakovan onni ettei sitä pommitettu eikä tuhottu maailmansodissa. Niinpä sen keskiaikainen vanha kaupunki on ehyt ja laaja. Sen keskus on ehdottomasti Vanhankaupungintori (Rynek Główny) joka on Euroopan laajimpia keskiaikaisia toreja.

Torin keskuksena toimii vanha Verkahalli, jonka sisällä on kauppakäytävä, jossa myydään monenmoista turistirihkamaa. Torin yhdellä reunalla seisoo kaksitorninen Marian kirkko, Krakovan ehkä tunnetuin maamerkki, ja toisella kulmalla vanha raatihuoneen torni. Itse raatihuone on kadonnut jo vuosisatoja sitten.

Toria reunustaa kaikilta suunnilta katukahviloiden viidakko. Komeat suuret hevosvankkurit, joita on paljon, kuljettavat turisteja torilta kuka minnekin, Kazimierziin, lähimaastoihin, aina ghettoon asti. Ja ken ei halua matkustaa heposella, voi tehdä saman matkan sähköautoilla, jotka äänettöminä liikennöivät lähes kaikkialla vanhan kaupungin alueella.


Vanha raatihuoneentorni


Komeat hevoskärryt odottavat matkaajia.


Saippuakuplia kadulla, takana Mariankirkko.

Vanha kaupunki pursuaa elämää ja ihmisiä - ja turisteja. Jokaiselta pikkukadulta löytää useita kahviloita, ravintoloita, baareja ja rahanvaihtopisteitä, joita kannattaakin käyttää, sillä "Kantor" antaa paremman kurssin kuin mitä saa pankista.

Torilla, ainakin aurinkoisina lokakuun päivinä on jatkuvasti menossa jos jonkinlaista ohjelmaa, on eläviä patsaita, jonglööreja, muusikoita viihdyttämässä turisteja ja itselleen killinkejä ansaitsemassa. Ihmeellisimpiä kaikista - ja jotenkin hirveän vastenmielisiä, suorastaan ihmisarvoa alentavia - olivat elävät kyltinpitäjät, jotka seisoivat päivästä toiseen samassa paikassa, jonkin kaupan tai kioskin kylttiä kantaen. Miettikää tätä kun seuraavan kerran valitatte, että teidän työnne on tylsää!


Noworolskin kahvila on ollut toiminnassa vanhassa Verkahallissa jo vuodesta 1910 lähtien.


Mies pitelee Chopinin konserttimainosta kahvilan kulmalla, päivästä toiseen.



Elävä patsas - da Vincin Tyttö ja fretti - ja turisti keskusaukiolla.


Kahvilaelämää keskusaukion reunamilla.

Vanhassa kaupungissa saa aikansa kulumaan helposti. Nähtävää ja koettavaa on paljon - onhan alueella kymmeniä mielenkiintoisia kirkkoja, kaikista muista vanhoista rakennuksista, ornamenteista, patsaista puhumattakaan. On katutaiteilijoita, ravintoloita, gallerioita.

Mutta jossain vaiheessa ihmisvirrat, etupäässä kaikkialla sinkoilevat turistit alkavat ahdistaa, ainakin minua. Kaksi päivää menee helposti, mutta sitten alkaa tökkiä: matkamuistokauppiaat, hälinä. Ja silloin on parasta siirtyä vanhasta kaupungista Krakovan muihin mielenkiintoisiin kaupunginosiin, päällimmäisenä ja mielestäni parhaana: Kazimierz.

Mutta Kazimierzistä ja sen boheemista elämästä seuraavassa kirjoituksessa.

Tämän kirjoituksen lopetan linkkiin valokuvakansioon, joka käsittelee vanhan kaupungin näkymiä ja ihmeitä. Suosittelen! Ja tässä se on: Kuvia Krakovan vanhasta kaupungista.

Ja kommentoidakin saa - tämä vaan vinkiksi. Nyt tuntuu hieman haljulta, kun kommentteja aiempiin Krakova-juttuihin on tullut kovin niukasti. Vai onko niin, että kun matkakertomus menee niin ohi blogin pääotsikon, kiinnostusta ei riitä? Ei kai!?

17 kommenttia:

Sylvia kirjoitti...

Katos kun toisen matkakertomusta lukee, niin sitä vaan nyökkäilee että ai semmosta ja vielä tuommosta siellä oli. Ei siihen oikein mitään osaa sanoa jos nyt ei itse samoilla kaduilla ole maleksinut. Että kyllä luetaan mutta ei oikein osaa mitään sanoa, muuten kuin se että kiva matka näyttää olleen. Ja sen kai olet jo kuullut 100 kertaa?

Tiina Linkama kirjoitti...

Kiitos Sylvia kommentistasi!

Niinhän se varmaan menee, mutta kun minulla tässä päässä ei ole kristallipalloa ja kun ei kukaan sano mitään, mietin, että ehkä asia ei kiinnosta yms. yms.

Miten minä olisin 100 kertaa kuullut mitään, kun tulin vasta kotiin ja blogissa ei ole kommentteja - että siinä mielessä minun ruikutus sallittakoon.

Sallittakoon myös siksi, että noiden valokuvagallerioiden tekemiseen menee minulla aika lailla aikaa - minä kun olen aika pedantti siinä mitä laitan nettiin kuvina. Ja sitten tuijottelen jotain pulua ja mietin, että onko se ok vai ei.

Hulluutta monenlaista, tämä minun. Siis valokuvien osalta.

Mutta kiitos vielä kerran Sylvia kommentista, tiedänpähän että joku lukee näitä minun horinoita, joita pitäisi kirjoittaa vielä pari kolme neljä... ellei sitten ihan oikeasti väkeä ala tökkiä koko Krakova-aihe.

Anonyymi kirjoitti...

KIITOS!!!

Kiva muistella kaupunkia, olenhan siellä ollut minäkin muutaman kerran. Kaupunki on juuri sopivan matkan päässä ajella ilman pidenpiä taukoja Latviasta ;)
Viimekerralla ajoin yöllä sinne ja aamulla join terassilla parit oluet..ja si maate autoon. Muu seurue tutustui päivän ajan kaupunkiin ja illalla jatkettiin Auschwitzin suuntaan majapaikkaan.
Lisää kuvia ja juttuja ootellen.
Valmieran Jussi

Tiina Linkama kirjoitti...

Kiitos Valmieran Jussi - hyvä kuulla että kiinnostusta löytyy. Huomenna alan vääntää jatkosta kertovia gallerioita.

Anonyymi kirjoitti...

Aivan ihana lukea matkakertomustasi ja katsella upeita kuvia.

Anonyymi kirjoitti...

Varsinkin odotamme millaisia kuvia olet ottanut Kazimierasta ja Nova Hutasta. Ne olivat vahvoja kohteita, joista saimme niin lällyjä fotoja että meinaa harmittaa...
Niin hienoja ovat tähänastiset olleet!
Seppo&Mari

Anonyymi kirjoitti...

Samoin minusta on erityisen hauskaa katsella kuviasi Krakovasta. Vuosia sitten ihastuin Krakovaan ikihyviksi. Kävin siellä muutaman kerran silloin. Olen ollut kaupungissa varhain keväällä ja myöhään syksyllä, jolloin kaupunki eli omaa elämäänsä sesonkien ulkopuolella. Tunnelma oli vähintäänkin mystinen. Ja puolan kieli niin kaunista. Mutta nyt on mielenkiintoista lukea kokemuksistasi, koska silloin aika ja Puola oli toinen ja maailma on muuttunut niistä ajoista toiseksi. Toivottavasti Krakova on säilyttänyt ihmeellisen tunnelmansa!

Jussi

Tiina Linkama kirjoitti...

Oih, olipa kiva huomata että kommetteja on tullut ja että matkakertomusta luetaan. Jatkan siis pontevasti seuraavaa juttua.

Kiirepakolainen kirjoitti...

hih, luen kyllä, mutta menen aina niin sanattomaksi:)
Koitan parantaa tapani ja möyhäisen vähän sanahautomoa, jos sieltä jotain löytyisi.
Enivei, matkakuvia on hauska katsella, ja yrittää kuvitella itsensä samoihin maisemiin....
Prahasta löytyi hieman samaa tunnelmaa kuin Krakovan kuvistasi.

Mannu kirjoitti...

Siis minäkin aloin upeiden kuviesi perusteella ajatella, että ehkä joskus Krakovaan! Ei ole tähän mennessä ollut mitenkään päällimmäisenä matkakohdehaaveissa...

Marjattah kirjoitti...

Kiitos kuvista, lumoavia!
-Matkoista, huomaat ehkä saman kuin minä: parasta on kotiinpaluu ja matkakuvien selailu, matkan muistelu ja sen merkityksen mietiskely. Matkan voi tehdä uudelleen ja uudelleen, ilman nälkää, janoa, pissahätää, särkeviä jalkoja.
-Kommenteista: ongelmasi ei taida olla henkilökohtainen. Huomaan kommenttiväsymyksen kaikkialla. Mitä upeimmissa (muidenkin) postauksissa kommentteja 0. Lohduttaudu tilastoilla, sieltä näet että on luettu ja nyökytelty ;) Huomaan myös, että henkilökohtaiset sähköpostit ovat vähentyneet. Mitähän se kertoo?
1. Kaikki julkaisevat, kukaan ei jaksa kommentoida?
2. Kaikki ovat Facebookissa, missä selviää tykkäämällä.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos paljon kirjoituksista ja kuvista. Seuraan jatkuvasti blogiasi. En vain saa aikaiseksi kommentteja. Blogisi on aina mielenkiintoista seurata. Kuvat täydentävät upeasti tekstejä ja päinvastoin. Aina uusia odottaen. Terveiset Harry

Anonyymi kirjoitti...

Tiedät ainakin minun lukevan innoissani tätäkin juttua, vai mitä :)
Emme varmasti ehdi noin perusteellisesti kaupunkia koluta, mutta kyllä me yritetään parhaamme. Samalla reissulla pitää koluta myös Varsova :D.
Tomsku

Tiina Linkama kirjoitti...

No johan näitä kommentteja alkaa tulla kun vähän mankuu. :)

Seppo&Mari - Nyt on sitten Kazmierz pantu pakettiin ja blogiin.

Jussi - luulen että kaupunki on muuttunut viime vuosina tosi paljon, aika lailla siistimpään ja samalla ehkä hieman kliinisempään suuntaan, mutta on se silti hieno!


Kiirepakolainen, kyllä, olet oikeassa, jotain samaa Prahan kanssa, josta myös pidän. Mutta on sitten joitain erojakin.

Mannu, ei huono kohde ollenkaan!

Marjattah - olet niin oikeassa. On oma kommentointi jäänyt vähiin ja niin tuntuu muillakin. Onko blogiväsymystä vai onko tosiaan niin että Facebook laiskistaa meitä vain peukuttamaan kommentoinnin sijasta?!

Tiina Linkama kirjoitti...

Harry - kiva kuulla että olet vielä linjoilla.

Ja Tomskulle toivotan hyvää matkaa! Nauttikaa matkastanne! Toivotaan että ilmatkin ovat suotuisat!

Kersten kirjoitti...

Kauniita kuvia ja mielenkiintoisia kertomuksia. Ei eipäilystäkään että noihin menee aikaa!
Harmi ettei ole koskaan tullut käytyä siellä. Kertomuksesi läpi voi kuitenkin tehdä sellaisen virtuaalisen reissun.

Tiina Linkama kirjoitti...

Toivottavasti matka maistui, Kersten! Joskus olisi muuten tosi kiva matkustaa yhdessä. Jotenkin tuntuu että meillä menisi matkalla tosi lujaa ja olisi kivaa.