Haa! Arpa on heitetty ja hotelli varattu neljäksi yöksi. Lähdemme torstaiaamuna liikkeelle suuntana Euroopan keskipiste. Siis matemaattisesti laskettuna ja Ranskan kansallisen geografisen instituutin vahvistamana. Ja mikä se on ? No, sepä on Liettuan pääkaupunki Vilna. Olisitteko arvanneet?
Miten lopulta päädyimme Vilnaan? Näin se meni: kaksi päivää selailin erilaisia matkahakukoneita - kiitos kaikille vinkeistä ja neuvoista - ja naputtelin ruudulle lentohintoja, lento-hotellihintoja ja hotellihintoja. Pariisi oli kova kisaaja matkakohteena, Rooma houkutti ilmojensa puolesta, mutta tällä kertaa edullinen hinta painoi eniten ja näin päädyimme Vilnaan.
Saimme mielestämme matkan edullisesti. Tahtoo sanoa, ajamme Vilnaan omalla autolla - matkaa yhteen suuntaan n. 520 km - ja yövymme mielenkiintoiselta kuulostavassa apartamentos-hotellissa, josta meille on varattu kaksi huonetta ja keittiö neljäksi yöksi. Ja koko lysti tulee kustantamaan bensat mukaanlukien n. 257 euroa kahdelta. Ei paha. Lentäen olisi halvin paketti ollut suunnnilleen saman verran yhdeltä hengeltä.
Tänään kävimme Tartossa ostamassa Lithuania Travel Guiden ja nyt sitä on jo innokkaasti plärätty. Samoin alamme hahmotella matkan varrelle jääviä kaupunkeja niin Latviassa kuin Liettuassa, jotta löydämme mahdolliset matkailutäkyt myös matkan varrelta.
Matkaopas varoittaa autolla matkustajia mahdollisista autovarkauksista. No, se on riski, joka täytyy ottaa. Tuskin kukaan kuitenkaan on kovin kiinnostunut minun vanhasta punaisesta ranskattarestani eli vanhasta Peugeotistani. Ja jos se sitten varastetaan, on se sitten sen ajan huoli. Ja apartamentos-hotellissamme on kuulemma suljettu sisäpiha autoille öiseen aikaan.
Tällä hetkellä ajatuksena on viettää pari päivää Vilnassa (torstai-ilta ja perjantai) ja sitten päivä Puolassa (lauantai) ja päivä Kaunasissa ja muissa lähiseudun kohteissa (sunnuntai). Maanantaina sitten paluu.
Valkovenäjäkin kävi mielessä, se olisi lähellä ja sinne olisi lyhyt matka tehdä päiväretki Vilnasta. Vaan sinne tarvitaan viisumi ja Ulkoministeriön varoitukset autoilijoille saivat mietteliääksi. Kuulemma auto-onnettomuuden selvittely saattaa vielä Valkovenäjllä viikkoja. Lisäksi kielimuuri on Valkovenäjällä korkea, jos ei satu osaamaan venäjää. Joten ehkä Puola saa riittää lähimatkailualueena Vilnasta käsin. (Niin kuin me sitten puolaa sen paremmin osaisimme!)
Latte jää kotiin talonvahdiksi, apunaan nuori herra Rummukainen. Ja Rummukaisen perhe tulee sitten katsomaan hieman poikien perään. Kiitos heille vaan jo etukäteen!
Kieltämättä olen kovasti innostunut, vaikka tiedänkin, että ilmat eivät ole parhaita matkailuun. Vilnaan on luvattu lumisadetta ja räntää pariksi ensimmäiseksi päiväksi, mutta täyttä auringonpaistetta sitten pariksi seuraavaksi päiväksi. Joten keskimäärin kai sitten on tiedossa ihan hyvät kelit. Päivisin pitäisi pysyä lämpöasteiden puolella.
Onko kenelläkään matkakokemuksia Liettuasta tai Vilnasta? Niitä tietenkin kuulisin mielelläni! Ja tietenkin, nyt kun matkan itse teemme, tiedämme sen jälkeen mitä voimme suositella tai olla suosittelematta Villa Ottiliasta eteenpäin suuntaaville matkaajille.
Mutta nyt riittää turha pulina. Lähden lukemaan matkaopasta! Pesukone jo vääntääkin matkavaatteita tomerasti lingossa ympäri.
Perästä kuuluu!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Ansaitsette lomanne ja toivon että nautitte matkasta. Retki on just sopivan mittainen että omat työhuolet voi unohtaa...Käyttäkää kameraa...muistutin muuten vain,(hih-hii..) että saamme sit olla matkassa mukana...onnekasta matkaa...;)
Ajoimme muutama vuosi sitten Vilnaan Viro-Latvia-Liettua kierroksemme aikana, ja pidin kaupungista kovasti. Trakaissa olimme yhden yön ja sitä paikkaa ehdottomasti suosittelen. Linnoitus on kaunis.
Olimme itsekin autolla liikenteessä eikä ongelmia ollut. Ajomatka Liettuassa (ajoimme Panevezysin kautta) Vilnaan on melko tylsä, maatiloja siellä ja täällä. Liettuasta voin suositella myös Kuurinkynnästä ja Palangaa, varsinkin kesällä aivan lumoavia paikkoja! Ja kaiken kruunasi kotomatkalla Ventspils Latviassa..oih, tekee mieli automatkaamaan
Vilnassa olen käynyt nyt kahtena viime kesänä. Lentäen tosin kummallakin kerralla.
Nähtävää on, lukuisat kirkot ja kauppakeskus Akropolis. Löytyy sellainen myös Kaunasista.
http://weijonjutut.blogspot.com/search?q=vilna
Antoisaa matkaa ja kamera tietenkin mukaan.
Hienoa! Tuossa ajassa ehtiikin jo tutustua seutuun ja irroittautua arjesta. Kylläpä asuttekin lähellä Euroopan keskipistettä, kun voitte autolla tavoittaa niin monia hienoja kohteita. Ja matkakin tarjoaa elämyksiä toisin kuin lentokoneen ahtaudessa istuminen ja 'peltikanan' näykkiminen muovihaarukalla kyynärpäät tiukasti kyljissä vierustovereita varoen.
Mielenkiintoinen nojatuolimatka on siis lukijoillesi luvassa. Onnellista matkaa ja aurinkoa, joka varmaan paistaa sydämessä vaikka sattuisi satamaan.
Kamerat ovat nyt latauskessa, joten voitte varmoja että niitä käytetään.
Maikku - kiitos toivotuksista.
Anonyymi - kiitos paljon suosituksista. tutustuin heti Trakain linnan sivuihin ja vaikuttaa todella hienolta kohteelta. Sinne siis! Kuurinkynnäs ja Palanga ovat mietintämyssyssä; lähinnä tämä vuodenaika mietityttää, eli kannattaako lähteä dyyneille talvella. Kerron sitten mihin päädyttiin.
Kiitos Veijo Järvinen tiedoista. Menenkin seuraavaksi tutustumaan linkkiisi.
Marjattah - Tämä Euroopan keskipisteen läheisyys sai meidät valitsemaan autoilun. Olemmehan jo aika pitkällä Otepäältä lähtiessämme, eli päivässä ehdimme todellakin jo Vilnaan ja näemme, kuten totesit, matkan varrella maisemia ja voimme poiketa reitiltä niin halutessamme.
Jatkan erillisessä postauksessa vielä tämän päivän matkakuulumisista.
Eipä taida auttaa edes Rummukaisen kaveruus kun LATTE kärvistelee tuskissaan,katsellessaan "johtokunnan" kohkausta suunnitellessa matkaunelmaansa.Eipä olisi paljon tilaa vienyt pikku "hevosenpuolikas" ranskattaren takapenkillä,olisitte edes hiukka sitä mahdollisuutta ajatelleet.Saattaapi olla muuten lunta ja räntää tulossa,ja kilometrit niillä teillä tuntuu mahottoman pitkiltä,auton varastamisen uhka leijuu yllä,vatsatautikaan ei ole poissuljettu,pitää olla tarkkana.Tämä kaikki tietty LATTEN näkökulmasta katsottuna.Liekö siinä hiukan katkeruuden kaiherrusta kotiin jäämisestä.Jostain kumman syystä huomaan omankin katsontakannan peilautuvan LATTEN tuntojen kautta.Ilmeisen selvää,OLENHAN LATTE FANI! oikeesti oikeesti,tehkää matkaunelmasta UNELMAMATKA!! Te jos ketkä olette sen ansainneet.Kamera laulamaan ja meidät sitten fiilistelemään kokemaanne.Hyvää matkaa ja voimahalit!
Voi Marita, nyt kyllä onnistuit sohaisemaan herkkään paikkaan. Olen nimittäin aika lailla surullinen siitä että Latte ei pääse matkalle mukaan. Yritän lohduttautua sillä ajatuksella, että Rummukaisen kanssa peuhatessaan se ei huomaakaan että olemme poissa.
Vaan kyllä Latte tietää että jotain on tapahtumassa ja se ei pääse mukaan. Vaikka emme ole asiasta sen enempää keskustelleet. Poika makaa pedissään, kurtut otsallaan ja näyttää surulliselta!
Maailmankartta muuttuu yllättävän paljon, vaikka siirtyy vain vähän omalta kotipaikaltaan. Itse huomasin viimeksi Virossa, että Valko-Venäjä todella on siellä lähellä. Täytyypä kurkistaa tuo reittinne oikein kartalta.
Historian kulkua on mielenkiintoista miettiä, kun on livenä itse kyseisillä paikoilla.
Lähetä kommentti