Koittaa uusi aamu Vilnassa. Kattoikkunan kautta asuntoa valaisee vaihteleva, mutta silti hehkeä auringonpaiste. Olemme tyytyväisiä.
Sillä tänään lähdetään jalkautumaan Vilnaan. Viime yönä kävimme turismikatuja läpi, ihailimme hienoja valoja ja fiilistelimme oudoilla kujilla viipyilevissä varjoissa.
Vaan nyt, tänään, lähdetään ihan oikeasti tutustumaan kaupunkiin.
Paras tapa on nousta korkealle. Vilnassa siihen on muutamainenkin vaihtoehto: televisiotorni, kolmen ristin kukkula tai Gedominas-kukkula. Joista viimeiselle vie köysiratahissi.
Valitsemme Gedominasin. Sillä se sijaitsee aivan hotellimme tai siis asuntomme lähipiirissä:
Hissi tuo, hissi vie. Ja Tiinan surkeat polvet kiittävät.
Kukkulalta on komeat maisemat jokaiseen ilmansuuntaan - myös uuteen kaupunkiin.
Punainen ilmapallo kukkulalla
Ihan pakkohan on poseerata turismihenkeen tällaisessa kohdassa.
Tuhti rouva, muikea ilme.
Vilna on entisille neuvostotasavalloille ominaisesti täynnä ristiriitoja. Kirkko keskellä business-aluetta.
Neuvostoajan helmi - ymmärtääksemme urheiluhalli
Stalinin ajalla rakennettiin Vilnaan tiheästi asuntoja toveri-työntekijöille.
Näkymää vanhaan kaupunkiin
Kultainen kruunu kupolissa
Kolmen ristin kukkula on sekin yksi Vilnan maamerkkejä.
Gedominas-kukkula on hyvä tapa aloittaa Vilnaan tutustuminen. Ensin yläilmoista. Jatkamme kukkulalta matkaa maan tasalle ja suuntaamme askeleemme Uzupion kansantasavaltaan. Joten - siitä seuraavassa kirjoituksessa lisää!
Pysykää kanavilla, seuratkaa tarinaa.
5 kommenttia:
Kiva nähdä Sinustakin, Tiina, päivitetty kuva.
Näytti kuin aurinko olisi ihan hellinyt teitä.
Kiitos tästä matkakertomuksesta.
Kotihiirulaiset nauttii.
Ihana kuulla, että matkakertomuksella on innostuneet kotihiirulaist lukemassa!
Kiitos kaunis jo luetuista matkakertomuksista ja odottelen malttamattomana tietysti lisää, kuvat tekee siintä täydellisen!!! Tämä matkustelu on mulle sitä mieluisinta ja pääsen helponmalla ja melko pienellä rahalla, Jos viellä tarkennan, niin suoraan sanoen siivellä ja salamatkustajana.....;)
Mukavaa luettavaa tämä maaliskuinen matkakertomus.Vaikka maisemat ovat välillä aika ankeat, saavat kuvasi ja kirjoituksesi innostumaan matkasta
Liettuaan.
Varsinaista matkailun edistämistä, hyvä Tiina.
Samaan aikaan Otepäällä ja Villa Ottiliassa oli tosi mukavaa myös!!!
Sieltä TV-tornista oli hienot näkymät mutta vaikuttavinta silti alakerran näyttely tammikuun 1991 tapahtumista.
Seppo
Lähetä kommentti