Ensimmäinen yö on nyt uinailtu uudessa kortteerissa. Aamulla herään siihen, että vesi ropisee kattoikkunaan. Ilma on kurjaakin kurjempi. Harmaa ja sateinen. Tutkin netistä sääsivuja ja http://www.yr.no/ eli norjalainen sääsaitti lupaa auringonpaistetta Kaunasiin iltapäivästä alkaen.
Perjantain piti olla Vilna-päivä - emmehän eilen nähneet oikein muuta kuin Akropolis-kauppakeskuksen mainosvalot ja Neris-joen rannan pilvenpiirtäjät. Mutta ilma ei houkuta kaupungilla pasteeraukseen. Muutamme siis matkasuunnitelmaa lennosta ja lähdemme Kaunasiin, Liettuan toiseksi suurimpaan kaupunkiin ja entiseen pääkaupunkiin.
Kaupungista ulos ajaessamme teemme pari havaintoa: ihmisiä ei ole paljoakaan liikkeellä, autoja vielä vähemmän. Kaupunki näyttää uneliaalta ja hiljaiselta. Ja lipputangoissa liehuvat Liettuan liput. Teemme päätelmän: tänään lienee joku pyhäpäivä. Ja näinhän se olikin; Liettua vietti uudelleen itsenäistymisen juhlapäivää ja kaupat olivat kiinni.
Matkalla Kaunasiin sataa vettä ja räntää. Tiet ovat loskaiset ja näkyvyys on surkea. Ohittavat autot roiskivat korkeita loskaryöppyjä päällemme. Ei ole kivaa. Ei.
Vaan miten sitten käy? Saapuessamme Kaunasiin pilvet kaikkoavat ja aurinko alkaa paistaa. Parkkeeramme auton vanhan kaupungin takakulmalle ja lähdemme kävelylle. Ilma on suorastaan loistava!
Kun kurvaamme vanhan kaupungin sisään meitä odottaa toinen yllätys: Kaunasissa on markkinat. Tullessamme markkinakojuja vasta pystytellään.
Myyjätätöset ovat saaneet jo myyntiskinsä valmiiksi.
Kiertelemme ensin tovin vanhan kaupungin katuja, ja lähdemme sitten markkinoille, missä väkeä riittää. Markkinakojut reunustavat vanhan kaupungin läpi kulkevan kadun molempia reunoja ja tarjolla on vaikka mitä!
Maa on vielä aiemmasta sateesta märkää.
Helmistä rakennettu bonzai-puu
Ihania pulleita enkeleitä ja kissoja.
Pipareita pääsiäistunnelmissa.
Nämä heinistä ja viljsta tehdyt koristeet olivat selvästi päivän teema. Niitä oli kaiken värisiä ja muotoisia. Monet todella taitavasti tehdyt.
Me vaellamme markkinakansan mukana ja tahtiin, pysähdellen erilaisten myyntikojujen ääreen. Markkinat ovat mukavat, varsinkin kun ihmiset ovat hyväntuulisia, ja mikseivät olisi - ehtihän sade alta pois ennen markkinoiden alkua.
Nuori tyttö lumoaa pulut soitollaan, kuin Hamelnin pillipiipari ikään
Kaunis nuori huilistityttö
Vanhan rouvan koira ei selvästikään halua markkinoille.
Ja eiväthän ne ole balttialaiset juhlat eivätkä mitkään, jos ei nissä tanhuta!
Markkinat jatkuvat ja jatkuvat, vaikka vanha kaupunki jää taakse. Myös Kaunasin pääkatu on markkinakojujen reunustama. Me vaellamme eteenpäin. Välillä taivas menee pilveen ja hetkittäin tipahtelee niskaan muutama rännänriekalekin.
Liikennettä useassa tasossa.
Myös viikingit ovat rantautuneet markkinoille.
Yleisö seuraa esityksiä kiinnostuneina.
Näin päivä kuluu rattoisasti. Kaunasin kaupunkia emme ole paljoakaan nähneet vanhaa kaupunkia lukuunottamatta, mutta markkinat ovat olleet antoisat. Juhlatunnelma on tarttuvaa lajia.
Kimmolla on hyvä mieli.
Välillä suorastaan riehakas!
Kaunas-päivän kruunaa päivällinen vanhassa kaupungissa. Sivukadulta löydämme viehättävän ravintolan: Vanhan kaupungin viinitupa, jossa syömme erinomaisen aterian. Ruokalista on seuraava: alkuruuaksi kermainen sienikeitto minulle, sillilautanen Kimmolle, pääruokana minulla kunnon pihvi, Kimmolla kanaa. Ja jälkiruokana minulla Crème Brûlée, Kimmolla talon omenapiiras. Ruokajuomana minulla viiniä ja Kimmolla kivennäisvesi. Koko aterian hinta: 84,91 litiä eli 24,59 euroa.
Erinomainen grillipihvi liettualaiseen tapaan.
Päivä oli tähän asti ollut täynnä iloisia yllätyksiä. Vanhassa viinituvassa kuitenkin koemme ikävän yllätyksen, joka hetkeksi vetää mielemme mustiksi. Huomaan seinällä äänettömänä olevan television, josta tulee BBC:n uutislähetys. Sen alareunassa juoksee jatkuvasti uutisteksti, jossa kerrotaan Japanin maanjäristyksestä ja tsunamista. Luen uutista epäuskoisena. Ei voi olla totta!
On tapana kysellä muistatko missä olit kun kuulit... Kennedyn kuolemasta, NYK:n Twin Towereista tai Dianan kuolemasta. Minä uskon muistavani aina missä kuulin Japanin katastrofista.
Televisio suoltaa Japanin uutisia katkeamatta.
Tällainen oli siis päivämme Kaunasissa. Vilnaan lähdimme illansuussa, kun ilta-aurinko värjäsi Kaunasin kaupunkia kauniilla sävyillä.
Kaunas sijaitsee kahden joen: Niemenin ja Nerisin yhtymäkohdassa.
Loppukirjoitus: Mitenkäs luulette kotimatkan sujuneen. Hyvin? Huonosti? Akropoliksen kautta? Aivan oikein:
Siellä se taas vilistää ohi: Akroopolis!
ARRRGH!!!
Vilnaan lopulta päästyämme jatkoimme iltaa Vilna By Night -kaupunkikierroksella. Mutta siitä eri postauksessa lisää.
Vielä tämän verran piti muistaa kertoa: Olen tehnyt Kaunasin kuvista oman pienen kuvagallerian, josta löytyy lisää markkinahuvia ja markkinakuvia, jos myös kuvia Kaunasin vanhasta kaupungista ja sen rakennuksista ja sille tyypillisistä elementeistä. (Olipa hienostelevasti sanottu!)
8 kommenttia:
Kaunas oli todella yllättävän positiivinen yllätys.
Matkaa Vilnasta kertyy satakunta kilometriä, mutta matka käy joutuisasti erittäin hyväkuntoista moottoritietä pitkin.
Kaunas on oikeasti kaunis kaupunki. Tunnelmaan tietysti vaikuttivat markkinat -- meille sattui todella hyvä tuuri.
Markkinat olivat käsittämättömän isot. En paljon valehtele, jos väitän, että ainakin kolme kilometriä oli tuota humua, pääkadulla kojuja kolmessa rivissä ja vanhankaupungin kapeilla kujillakin molemmin puolin.
Välissä performansseja, kuten kuvagallerian loppupuolelta löytyvä, aavistuksen liikuttavakin heavy rock -konsertti: aiheen mukaiseen mustaan sonnustautunut hevirokkari tapailee sähkökitarastaan bassosäveliä kaikkien neljän kaverinsa ihaillessa esitystä kahdessa rivissä.
Välillä visiittiä vähän häiritsi kylmä ja kova tuuli, joka oli ajoittain kaataa markkinakojut tyystin. Onneksi taas välillä paistoi aurinko lämpimästi.
Jos Daugavpils Latvian puolella oli eräänlainen rumuuden ja rähjäromantiikan ylistys, Kaunas on oikeasti kaunis kaupunki. Jos Baltian-matkailusi vie Liettuaan, Kaunas kannattaa ehdottomasti sisällyttää matkaohjelmaan.
Katsoitteko niitä upeita pipareita tarkemmin; mahtoiko se päällys olla ihan perussokerikuorrutetta.
Enpä ole koskaan ennen nähnyt vastaavia.
Kaunas ei todellakaan vaikuttanut alakuloiselta ja rähjäiseltä- suorastaan houkutteleva paikka.
Sirkku - valitettavasti en osaa sanoa enempää pipareista. Pysähdyin niiden kohdalla vain hetkeksi. Hienoja! ajattelin. Ja otin kuvan. Ja jatkoin matkaa.
Kiitos tähän astisesta! Kiva seurata matkaanne...
:)
Kiitos Vaahtera-Maria kommentistasi.
Täällä olen nyt pari päivää pian vääntänyt kuvia ja juttuja kirjoitellut, ja hetken tuntui jo siltä, että kukaan ei näitä lue, kun ei kukaan kommentoinut mitenkään.
Omaksi iloksenihan minä kuvaan ja kuvia liikuttelen. Mutta silti, niin pieni ja turhamainen olen, että odotan aina palautetta kuvistas ja kirjoituksista.
Jos palautetta ei tule, täytyy minun sitten mennä itseeni ja miettiä mitä olen väärin tehnyt, miksi kirjoitukseni eivät kiinnosta lukijoitani.
Mielenkiintoinen matkakertomus kaikkiaan. Oma kesäinen Vilnan ja Kaunasin matka palasi kuvien mukana erinomaisesti mieleeni.
Toukokuun lopulla olen matkaamassa Riikaan liki 50 eläkeläisukon kanssa.
Siis pitkästä aikaa.- edellinen käynti Riikassa tapahtui 1980. Muutos on varmaankin valtava.
Hyvää kevättä teille Baltiassa.
Veikko - kurkkailepa blogistani juttuja huhtikuulta 2010, jolloin tein Riiaan reissun. Muitakin Riia-aiheisia juttuja löytyy kun kirjoittaa blogin omaan hakukenttään kaupungin nimen.
Hyvää matkaa toivotan sinulle!
Tiina, ei sitä nyt joka väliin ehdi kommentoida, kun on niin paljon nähtävää. Itsekseen tässä huokailee, hymyilee, kuolailee yms. Vanhemmiten minusta on tullut herkuttelija. Ruokakuvat on hyvä vaihtoehto, eivät lihota niin kovasti. Etenkin tuolla Portassa ne ruokakuvat saivat sylkirauhaset hersymään.
Lähetä kommentti