Kamerahaaveet toteutumassa

Ei liene salaisuus että olen intohimoinen valokuvaaja ja että valokuvaus on tuonut sisältöä muuten aika tasaiseen elämääni. Kalusto, jota olen käyttänyt on ollut vaatimatonta, mutta nyt on tilanteeseen tulossa muutos.

Kun saimme Lohjan talon myytyä päätimme, että vaikka joka pennille onkin suurta käyttöä Võsun ostossa, olisi nyt ainutkertainen tilaisuus laittaa tietty summa syrjään kamera- ja objektiivihankintoihin. Tuo summa oli 2.000 euroa, joka on paljon paljon rahaa minulle.

Pitkään mietin ja pyörittelin ajatusta päässäni, se suorastaan piinasi minua. Onko järkeä sijoittaa noin paljon käteistä johonkin harrastukseen? Kyllä ja ei. Ei ja kyllä. Vaihtoehdot vuorottelivat pääkopassa. Kuinka paljon tuolla summalla saisi tehtyä kaikkea järkevää, tai vaikka matkusteltua?!

Mutta, mutta, kun valokuvaus nyt vaan on se asia, joka täyttää ajatukseni päivät päästään ja  kun se on tehnyt sitä jo niin pitkään, että voi sanoa kyse olevan muustakin kuin hetkellisestä innostuksesta, niin eikö olisi oikeus ja kohtuus satsata siihen? Kun kuitenkin kunnon objektiivit tuovat kuvalle lisäarvoa - olkoonkin, että olen yhä sitä mieltä että ihminen kuvaa, kamera tallentaa, ja jos ei ihmisestä lähde kipinää ja tulta, ei sitä yksikään laite saa kuviin puhallettua.

Kimmo oli kannustava - mies on seurannut sitä miten olen jo vuosia seurannut kamerafoorumien ostetaan - myydään -palstoja ja kameraliikkeiden mainoksia huokaillen. "Kerranko se kirpaisee", oli miehen ajatus.

Kun sitten aloin vakavasti pohtimaan miten sijoittaisin tuon jättisumman rahaa laitteistoon, huomasin nopeasti, että sehän on pikkusumma sittenkin. Kompromisseja on joka tapauksessa tehtävä. Paras vaihtoehto on sittenkin kätteni ulottumattomissa. Mutta mikä voisi olla toiseksi parasta?

Minä kuvaan siis Canonilla ja se sentään hieman helpotti valintoja - ei tarvinnut pähkäillä että Nikon vai Olympus vai Canon. Pähkäiltävää silti jäi runsaasti: käytettynä vai uutena, putki vai runko ja jos runko, täyskenno vai croppikenno. Ja jos taas objektiivi, millainen olisi minun käyttööni paras: valovoimainen ja teräväpiirtoinen tietenkin, mutta valovoimakin maksaa, puhumattakaan kuvanvakauttajista. Zoom vai prime?

Painoa piti myös miettiä; käteni eivät vieläkään ole painonnostajakunnossa, selkä ja kaula väsyvät liian painavasta combosta. Ja tiedän käytännössä, että kuvauskeikoilla olen aika haluton jatkuvasti vaihtelemaan objektiiveja, kaksi on maksimi mitä matkassa pidän mukanani.

Eilen sitten lopulta päädyin tekemään kaupat kahdesta käytetystä L-sarjan objektiivista, jotka löysin kamerafoorumin myynti-ilmoituksesta. Yhdessä ne riittävät lähes kaikkiin kuvaustarpeisiini:

- Canon EF 17-40mm f/4.0 L USM
- Canon EF 70-200mm f/4.0 L USM

Tähän settiin menikin sitten puolet kamerakassasta. Uutena jos olisin ostanut, olisi mennyt koko budjetti.

Objektiivit sijaitsevat Turussa ja lähipäivinä ystävättäreni saa ne haltuunsa - rahat lähetin ystävättäreni tilille eilen ja ovat kuulemma jo tänään perillä.

Se miten saan putket Turusta Helsinkiin olikin toinen kimurantimpi kysymys, joka sekin on nyt ratkennut. En halunnut käyttää Matkahuoltoa tai Itellaa. Kyse on kuitenkin arvotavarasta ja herkästä sellaisesta. Ja vaikka ne kuinka pakattaisiin, on aina pieni riski että posti kohtelee paketteja huolimattomasti. Helsingistä putket siirtyvät Viroon näillä näkymin ystävättäreni Kerstenin kautta.

Mutta ensin ne pitää saada Helsinkiin. Eikä ketään tuttuja tai kylänmiehiä ollut liikkeellä Turku-Helsinki-akselilla.


Ongelma ratkesi samalla kun päätin mitä tehdä kamerabudjetin loppuosalla.
Siis budjetista oli käytetty puolet. Päätin sijoittaa loppuosan uuteen runkoon. Mutta millaiseen? Siinä taas lisää pähkäiltävää. Päiväkausia luin  erilaisia arvioita, niin suomalaisia mutta lähinnä englanninkielisiä Canonin uusimmista ja parhaimmista rungoista. Niihin kaikkein parhaimpiin, täyskennoisiin, ei ole varaa vieläkään. Oli siis jälleen päädyttävä toiseksi parhaaseen vaihtoehtoon.

Loppusuoralle jäi lopulta kaksi kameramallia: Canon 60D ja Canon 7D joista jälkimmäinen on 400 euroa kalliimpi. Vaa'ankieli kääntyi lopulta 60D:n puoleen. Se on keveämpi ja halvempi ja siinä on kääntyvä LCD-näyttö, joka joko on arvokas ominaisuus tai sitten ei, aika näyttää.

Runko on myynnissä suht. edulliseen hintaan Rajalassa. Kun Turustakin löytyi Rajala keksin tällaisen pakettitarjouksen: Ostan kameran rungon ja siihen vielä yhden kiinteäpolttovälisen objektiivin pakettitarjouksena (EF 50mm/1.4f)  ja kauppaan hierotaan samalla kameran kuljetus Helsinkiin Rajalasta toiseen kera kahden muun objektiivin.

Nyt kaikki näyttäisi jo selvältä, rahat runkoon ja lisäobjektiiviin ovat tänään lähteneet, ja jos kaikki menee kuten eilen, on rahat huomenna perillä ja päästään kameran ja tötteröiden postitukseen.

Suuret kiitokset menevät objektiivien yksityiselle myyjälle, joka on nähnyt vaivaa neuvotellakseen Turun Rajalan kanssa diilistä. Toiset yhtä suuret kiitokset menevät ystävättärelleni Sarille, joka vie rahat myyjille (Rajala ja yksityinen myyjä) ja valvoo että kaikki menee juuri niin kuin pitäisikin.

Kolmannet kiitokset menevät sitten Kerstenille joka lähtee arvolastin kanssa Suomesta Viroon ensi kuun alkupuolella.

Ja vot, näin ovat kamerahaaveeni toteutumassa:

-upouusi kehittynyt kamera 60D
-upouusi valovoimainen perusobjektiivi 50mm/1.4f
ja
-kaksi L-sarjan (eli Canonin parhaan sarjan) objektiivia, joiden uskon piirtävän kuvaa kuin unelma.

Nyt tässä vaan istutaan käsieni päällä ja odotetaan. Ja tiedättehän sen odottavan ajan - vaikka olisi tälläinen tosi cool, ei mistään koskaan yhtään saati ältsisti innostuva tapaus kuin minä - se on pitkä!