Viro siirtyy euroaikaan tammikuun ensimmäisenä päivänä. Siirtymisaika on kaksi viikkoa, jolloin kaupoissa kelpaavat sekä kruunut että eurot. Ja sen jälkeen on Viron kruunu historiaa.
Vuoden kahtena viimeisenä päivänä eivät automaatit toimi, joten käteistä tulee varata riittävästi tai sitten käyttää ostoksissa korttia. Tästä on kuulutus paikallisessa Konsumissakin monta kertaa pitkin päivää. Vuoden ensimmäisestä päivästä alkaen kelpaavat kaupoissa niin eurot kuin kruunut. Siirtymävaihe on lyhyt - se kestää vain kaksi viikkoa. Sen jälkeen eli 15.1.2011 lähtien ainoa käypä valuutta kaupoissa on euro. Pankeissa voi toki kruunuja vaihtaa euroiksi aina 31.12.2011 asti. Sen jälkeen kruunuja voi vaihtaa vain valtionpankissa.
Mitä rahamuutos tulee käytännössä merkitsemään, siitä on tietenkin paljon arveluita. Taloustieteilijät ja analyytikot povaavat pienten ja keskisuurten suomalaisten yritysten investoivan Viroon aiempaa hanakammin, kun valuutta on kiinteä ja devalvaatiopelkoja ei ole. Aika näyttää.
Ihmiset, nämä tavalliset kuluttajat, ovat huolissaan siitä, että hinnat tulevat kallistumaan. Myös rahan arvoa on vaikea alussa hahmottaa, ja pelätään että eurolla sumutetaan härskisti, kun siihen mahdollisuus on.
Jos Suomessakin meni tovi, että ymmärrettiin euron ja markan suhde, on se laskutoimituksellisesti paljon hankalampaa Virossa jossa yksi euro on 15,57 (tällä hetkellä ostokurssi) ja jatkossa 15,6466 (vuoden vaihteen jälkeen virallinen muuntokerroin). Laskepa siinä nopeasti ,mitä maksaa euroissa sepik-leipä, joka nyt maksaa 8,90 kruunua!? Joko laskit? Minä en siihen pysty, vaan tarvitsen siihen laskukonetta.
Rahan arvon ymmärtäminen on siksikin vaikeaa, että Virossa rahayksiköt ovat olleet niin paljon pienempiä kuin Suomessa aikanaan.
Poistuvien kruunujen mukana poistuu myös Viron pienin seteliraha, jota me tuttavallisesti olemme kutsuneet happamaksi äijäksi.
K.E. von Baer (1792-1876), tiedemies, löytyy kahden kruunun setelistä. Jonka arvo 0,13 euroa.
Henkilökohtaisesti olen tyytyväinen siitä, että kaikkein pienimmät rahayksiköt katoavatkin - eihän happamalla äijällä ole viime aikoina saanut ostettua kuin muovikassin, joka yleensä on maksanut 1,50 kruunua. Jos ei ole tarkka, ja muista laittaa hapanta äijää liikkumaan, käy, kuten minulle usein, että kukkaro paisuu pikku hiljaa ja antaa mukavan pullean tunteen, kunnes kalsea totuus valkenee: seteliosastossa on kymmenenkin hapanta äijää eli kokonaista 20 kruunua (1,28 euroa).
Jos hapan äijä on setelirahana pieni, vielä pienemmäksi menevät rahayksiköt kolikoissa. Viron pienin kolikkoraha on tällä hetkellä 10 senttiä, joka on 0,0064 euroa.
0,0064 euroa
Suomessa, ennen euron tuloa, katosi aikanaan ensin pennin kolikko ja sitten viiden pennin kolikko. Jos en väärin muista, oli 10 penniä pienin rahayksikkö, joka oli liikenteessä ennen euroa.
Muistan lukeneeni joskus jonkun Suomen pankin johtajan hieman leikkimielisen arvion siitä, koska hän tiesi, että oli aika poistaa joku kolikko käytöstä. Ja se oli silloin, kun rahan arvo oli niin pieni, ettei sitä enää vaivauduttu kadulta ylös nostamaan.
Olen muistanut tämän nähdessäni yhä useammin 10 sentin kolikoita kauppakeskusten edustalla tai parkkipaikoilla maassa makaamassa. Olen nostanut kolikoita ja ajatellut että pennissä (tai tässä tapauksessa sentissä) miljoonan alku. Ja että jos jaksan koukkia näitä kymmensenttisiä 15 kappaletta maasta, saan sillä rahalla jo muovipussin.
Noin puolet virolaisista on tyytyväinen euron tuloon, selviää gallupeista. Toinen puoli taas ei. Tätä useampi pelkää hintojen nousua. Ja nähtiinhän se Suomessakin - ensimmäisenä vuonna näytti melkein siltä että hinnat olivat laskussa, ja sitten ne alkoivat hilautua ylöspäin. Pultsarit eivät enää kähisseet: "Heitä markka!" vaan "Heitä euro!" Kirppareilta katosi markan romukorit ja niiden tilalle tulivat euron romukorit.
Jostain luin myös sen arvion, että Virossa tulee olemaan yllätys palkkojen pienuus verrattuna muihin Euroopan maihin - nyt kun vertailu on helppoa.
Suomalaisille Viron-matkaajille euro tuo selkeyttä ja helpostusta kaupan käynnissä. Sen olemme huomanneet jo ihan omalta ruohonjuuritasoltamme. Esimerkiksi, ehdotamme että asiakkaamme lähtevät huonon ilman sattuessa kylille taksilla, arvioimme taksin maksavan n. 40 kruunua. Asiakkaat ovat epäilevän näköisiä - ehkä me kävellään kuitenkin. Ja sitten käännämme hinnan euroiksi eli hinta on n. 2,50 euroa. Jolloin puhkeaa naurunremakka: "Tilatkaa ihmeessä se taksi, tilatkaa vaikka kaksi!"
Ensi vuoden kaksi ensimmäistä viikkoa tuottavat varmasti harmaita hiuksia kaikille kaupan alalla työskenteleville, kuljetettaessa kahta valuuttaa rinnakkain. Kassakoneita on jo uusittu tai uudelleen ohjelmoitu euroihin. Mutta miten pärjää kaupan kassatäti, jolla täytyy olla kaksi erillistä kassalipasta? Suositus on, että vaihtorahat annetaan aina euroissa, vaikka kruunuilla maksaisikin, mutta periaatteessa on mahdollista maksaa euroissa ja pyytää vaihtorahat vanhassa valuutassa. On siinä kaupantädillä räknäämistä.
Uuteen vuoteen ja uuteen rahaan on aikaa nyt 4 päivää, 7 tuntia ja 56 minuuttia. Juuri nyt.
21 kommenttia:
Pari euroon siirtymiseen liittyvää lisäystä tuli hiljattain vastaan:
Koska tuon kahden viikon siirtymäajan aikana voi tulla vaihtorahojen kanssa ihan inhimillisiä erehdyksiä, netissä on vaihtorahalaskin (jos vaikka pääset nettiin matkapuhelimella, sieltä on hyvä heti kaupan kassalta päästyä tarkistaa, että vaihtorahat ovat oikein).
Ja koska suomalaiset ovat kovia kirjoittamaan matkoiltaan postikortteja ja jollekulle on voinut jäädä reissuiltaan virolaisia postimerkkejä lompakkoon, on ehkä hyvä tietää postimerkkien voimassaolosta. Jos merkin arvo on annettu vain kruunuissa, merkki on voimassa 1.1.2014 saakka. Jos sen sijaan postimerkissä lukee sen arvo on sekä kruunuissa että euroissa, merkki on voimassa ns. hamaan ikuisuuteen.
Kuten Tiinakin, olen myös minä keräillyt kaikki viralliset maksuvälineet talteen, jos joku on niitä tielleni viskonut. Kassajonossa olen huomannut, että pienetkin kruunusentit ovat monelle oikeasti aivan rahanarvoista tavaraa. Palkat on pienet, eläkkeet ei sitäkään.
Ja kuinka helppoa on uuden euron kanssa erehtyä! 10 kruunusenttiä ei suinkaan ole 0,64 eurosenttiä (2,44 markkaa). Oikeasti se on 0,00639 eurosenttiä (melkein viisi penniä).
Hetkinen - eikö 10 senttiä ole 0,0064 euroa mutta 0,64 eurosenttiä?
Nyt menee minullakin jo luvut ja nollat sekaisin. Siis eikö 10 senttiä ole 0,064 eurosenttiä?
Joku laskutaitoinen, pliis...?
Joo, näin on: 0,0064 euroa ja 0,64 eurosenttiä :)
Mutta onhan VIrolla vielä yhden kruunun seteli, jossa komeilee taiteilija Kristjan Raudin naama. Tarkistin, että niitä seteleitä ei tosiaan ole tehty lisää vuoden '92 jälkeen, mutta jos jollakin tämmöinen löytyy, niin semmoisela voi tietääkseni kuitenkin maksaa. Muistan luokkatoverini keränneen niitä kruunun seteleitä ja lukion vikana vuotena v.2003, jolloin ne oli jo aika harvinaisia, sillä oli niitä upeat 82 kappaletta.
Mummoni taas kertoi olevansa huolissaan siitä, miten ihmeessä kaikki kolikot saa tungettua lompakkoon ja pitäisikö sitä harkita erillisen kukkaron hankkimista niitä varten.
Lehdissäkin on ollut juttua siitä että ihmiset ovat huolissaan kolikkojen painosta. Joten Kerstenin isoäiti ei ole huolineen yksin.
On siinä teille totuttelemista - lykkyä tykö!
Kolikkojen painosta puheen ollen -
niitä erilaisia euro-pennejä näyttäs olevan ihan tuhoton määrä!
Meillä ovat kolikot vähenneet vuosien saatossa. Nyt on enää 3 kolikkoa jäljellä: 1 kr, 5 kr ja 10 kr.
Viimeksi hävisi 50 äyrin kolikko nyt tänä syksynä, sitä ei kyllä ole kaivattukaan.
Sitten kun ruokakaupoissa hinnat rauhoittuu, laita jotakin tutkielmaa peruselintarvikkeiden eurohinnoista Virossa. Olisi mielenkiintoista vertailla. Ja esimerkiksi muutama Suomessa valmistettu tuote, millaiseksi hinta muuttuu meren ylityksessä.
Sirkku - tarkoitus on ollutkin kirjata hintoja ylös nyt ja euro-aikaan. Peruselintarvikkeista. Itseäkin kiinnostaa se miten hinnat muuttuvat.
Aika kimuraiselta vaikuttaa muutos, näin äkkimältä lukiessani.
Kyllähän se aikansa vie tottuminen euroon.
Väännän vieläkin mielessäni eurot markoiksi maksaessani, vaikka aikaa on jo Suomen muutoksesta.
Liplatus - ihana tunnustus. Niin teen minäkin!
Yksi hyvä asia on tällä kerta sekin, ettei raha vaihdeta vaan 1500.- per henkilö ja vaihtoaika vaan 3 päivä, eikä kahta rahayksikköä samaan aikaan. Näin oli silloin kuin tuli Viron oma kruunu ja rupla sai lähtöpassin. Silloin Tallinnassa Lasnamäellä asuessaan sai seistä kaupan oven takana ja odotta milloin kauppoihin tule rahaa ja pääse ruokaostoksille.
Ennen rahanvaihtoa toki ostetti kaupoista kaikkea ja hyllyt olivat täynnä tyhjää. Pitihän rahoja "tuhlata" jos oli enemmän kun 1500.- ruplaa.
Sellaista oli siis silloin kun olin nuori :)
Tarja - aivan! Kuuntelin aiheesta radio-ohjelman tässä jokin aika sitten ja vasta silloin selvisi meille se hirveä sählinki rahan vaihdossa. Jotkut, jotka olivat säästäneet koko ikänsä, tyyliin matkalaukku täynnä ruplia jäivät puille paljaille (tai siis tuo 1500 ruplaa vaihdettuna kruunuiksi). Ja sitten rahaa liikkui hallitsemattomasti ahneisiin ja hämäriin taskuihin.
Jostain luin, että osa tämän päivän suurliikemiehistä saivat alun liiketoimilleen osatessaan liikutella rahoja (ja aiemmin kollektiivista omaisuutta) itsenäistymisen sekavassa alkuhulinassa.
Harmi, että tuo siirtymäaika on vain kaksi viikkoa. Jää käyttämättä muutama seteli viime Tallinnan matkalta.
Unohdin nimittäin nuo muutamat setelit kotiin, kun käytiin siellä joulukuun alussa. Tosin ei kai edes arvoltaan kymmentä euroa enempää, vaan saisihan silläkin rahalla vielä jotain Tallinnasta.
Voinhan tietysti ne täällä vaihtaakin takaisin euroiksi, mutta välityspalkkio nielee varmaan suurimman osan.
Marja-Leena, saat kyllä vaihdettua ne pankeissa ensi vuoden loppuun (tai ainakin näin Eesti Pankan sivuilla lukee, Swedbankan omilla sivuilla on tieto että vaihto pankissa onnistuu kesäkuun loppuun).
Selailin joulunalun tunnelmanne ja joulunne läpi jälkijunassa, joka pysähteli ja puuskutteli monessa kohdassa.
Asiani ensin. Hyvää uutta vuotta ja kiitos tämän vuoden blogiystävyydestä.
Nepal: Näyttää olevan selvästi siistimpää kuin kolmekymmentä vuotta sitten. Ilma kuulemma taas on Katmandussa nyt saastunempaa kuin silloin.
Rummukainen ja Latte. Voi lupulaiset ja nussukaiset monine rotuominaisuuksineen...
Raha. Huomasin, että euton tultua oli entistäkin vaikea tajuta vaikka ruotsalaisia kruunuhintoja. Meni kaikki ihan sekaisin.
Lohja. Mukava, kun saitte asiat selviksi.
mm - kiitos könttökommenttista. Ja siis könttä - ei kökkö tms.
Hyvää Uutta Vuotta myös sinulle, kuten kaikille muillekin lukijoille!
Lähetä kommentti