Myös Otepäällä on ollut aivan mahtavat kelit, aurinko paistaa, ensimmäiset pääskyt ovat jo palanneet etelästä, haikarat ja haukat leijailevat sinisellä taivaankantilla.
Ja luonto, se on puhjennut satoihin tuhansiin kukkiin. Puhumattakaan kaiken viheriöinnistä.
Toissapäivänä teimme siis pienen lenkin lähimetsiin, Lukeen, Elvaan ja Hellenurmeen, josta kuvasaalista tässä.
Eilen tänne tulivat taasen kielikaverini Tartosta, ja lähdimme pienelle kävelylenkille Murrumetsän maastoihin.
Ja kyllä olikin kaunista. Sinivuokot, keltavuokot ja valkovuokot täplittävät metsän kauttaaltaan:
Herkkiä värisävyjä Pyhäjärven metsästä
Pokutkin, nuo satuhahmot olivat heränneet ja nostelivat karvaisia päitään hetteiköstä:
Ja Saku-sammakko oli jo kosiomatkallaan, hmm..mm hmm..mm
Kello on tätä kirjoittaessani n. puoli kahdeksan aamulla, ja lämpöasteita on jo +10 c.
Mitä minä siis enää tässä koneella kökötän, lähden pihalle!
10 kommenttia:
Valtava, miten pitkällä kevät siellä on tai taitaa olla jo kesää.
Viikko on ollut myös täällä lämmin, ei noita sinun lukemia kuitenkaan, vaan jotain 16-18 astetta.
Nyt sade ajoi minut pihatöistä tupaan. Odotelen hetken ja ihastelen kuviesi kukkaloistoa.
Lämmintä täälläkin, ihanaa!
Pokut oli jännät! Ajattelepa paikkaa hämyisenä kesäyönä sumujen leijaillessa ympärillä...
Ihan sairaan lämmintä! Ei ole täällä sellaisia lämpötiloja.
Pühajärven metsä näytti tutulta :)
Oooh! Kylläpä luonto antaa parasta antiaan vuokkoineen ja muineen. En alkanut arvailemaan ja ennustelemaan tulevia säitä ja lämpötiloja vaan ostin parvekkeelle kesäkukat. No saattaa olla, että ne raukat joutuvat vielä ties millaisten ilmojen uhreiksi tai sitten ei - eli nautitaan nyt lämmöstä, kun sitä kerran taas meillä on!
T. Jussi
Oi kevään hurmaa! Ihana on kuvaretkesi, kiitos. Hienoja hetkiä on kamerasi vanginnut. Näsiää ja sinivuokkoja tervehdin ilolla, ne kukkivat meilläkin :-)
Tänään on ollut yhä samanlainen, mielettömän lämmin päivä.
Vietimme sen pihalla. Eli töitä tehden. Oikeasti: mahtava fiilis, asiat, unelmat etenevät.
Mutta, tässä muutamia vastakommentteja:
Maris - minua kovasti nauratti ja ilahdutti se, että sinun blogisi kuvituksena oli niin tuttua kuvamaailmaa.
Samoissa metsissä olemme samoilleet.
Sylvialle - tervetuloa syysyönä, sumussa samoilemaan Pokumaahan.
Aimarii - löysitkö hyviä kuvia keväästä?
Oi, miten kaunista. Mitähän kukkia nuo punaiset ovat tuossa vuokkokuvassa?
Olisko pulmonaria?
Kyllä auringon voima on ihmeellinen. Kolme viikkoa sitten kehuskelit hiihtokeleillä ja nyt kukkii!
Keväässä on parasta se ihme mikä tapahtuu, kun luonto herää. Sitä en jaksa olla äimistelemättä.
Mutta nyt - Outi takaisin keittiöön!
Oikein tunnisti Vallaton mummeli. Pulmonaria officinalis eli viroksi Kopsurohi. Ja suomeksi rohtoimikkä.
Lähetä kommentti