Samalla reissulla tapaamme käydä hyvin syömässä, ikäänkuin palkiten itseämme menneen kuun töistä. Useimmiten määränpää on ollut hieman mielikuvituksettomasti suosikkiravintolamme Tsink Plekk Pang Küütri-kadulla. Ravintola on aivan älyttömän hyvä - ja me osaamme sen ruokalistan ulkoa.
Mutta tänään päätimme repäistä ja mennä syömään jonnekin, jossa emme ole aiemmin käyneet. "Onko sellaisia paikkoja?" kysyi Kimmo hieman epäluuloisena, mutta minä muistin hieman syrjässä, Narva mnt:llä olevan grilliravintolan, jonka kerran bongasin silmänurkasta ravintolan ohi ajaessamme.
Siis sinne.
Ja mikä mukava uusi tuttavuus tämä olikaan. Paikan nimi oli 60's Grill. Ja se oli kalustettu kuin jenkkiläiset diner-ravintolat 60-luvulla - ainakin jos on elokuviin uskominen. Yllättävää kyllä, tykkäsin kovasti.
Seinille oli maalattu hehkeitä hempukoita ja amerikanrautoja.
Ruokalistalla oli monenlaista grillipihviä, useimmat nimetty Amerikan presidenttien mukaan. Oli JFK-pihviä ja Nixon-pihviä, vaan löytyi listalta myös Castro-pihvi. Hinnat isoilla annoksilla satasen (n. 6,4 eur) molemmin puolin. Pienet annokset taas siinä 60 kruunun (3,8 eur) hujakoilla.
Pihvien ohella listalla oli tietenkin hampurilaisia ja pizzoja, ja me sorruimme jenkkipizzaan. XXL-pizzasta riitti kahdelle ja myöntää täytyy, että kyllä se oli ihan ehtaa jenkkipizzaa: todella runsastäytteinen ja maukas. Juustoakin päällä reilusti. Hinta ei ollut paha, 95 kruunua (6,10 eur). Luulen, että tämä ei jäänyt viimeiseksi käynniksi 60's Grillissa.
Vatsat pömpöllään jatkoimme matkaa Raatihuoneentorille kahville - ja kuten olimme arvelleet ja toivoneet, siellä oli nostettu jo kalusteet ulos ja terassielämä käynnistynyt perin pirteästi.
Aurinko lämmitti mukavasti, ihmiset elvistelivät aurinkolaseissa, turistit huudahtelivat innoissaan ja kuvailivat raatihuonetta. Naakat lentelivät Emajõen puistikossa. Tuuli viskeli kevätpölyä ilmaan.
Kyllä tämä on nyt selvästi kevät!
--
Jälkikirjoitus: jännä oli huomata miten lumi oli kadonnut tyystin Tarton alueelta. Otepään tien alussa, Tartosta tultaessa, oli pelloilla vielä muutamia lumilämpäreitä, muuten pellot olivat jo täysin paljaat. Ja sitten, mitä lähemmäs tulimme Otepäälle, lumi lisääntyi. Perillä palasimme takaisin valkeaan maisemaan.
Joskin alkaahan se lumi jo meidänkin pihalta sulaa ja kasvit nostelevat päitään hangen alta. Tässä tuijat ilta-auringossa.
2 kommenttia:
"Joskin alkaahan se lumi jo meidänkin pihalta sulaa ja kasvit nostelevat päitään hangen alta. Tässä tuijat ilta-auringossa."
Oi-oi. Tästä se siis alkaa. Tänä aamuna yllätin rouvan jo lukemasta Baltezersin sivustoa ja pähkäilemässä, mitä latvian kielellä alennuksista oikein puhutaankaan. Aamukahvin aikaan juttu kiertyi vaivihkaa katehakkeen hankkimiseen ja pensaiden leikkaamiseen. Ja siihen, onko nyt oikea aika leikata kanukoita... (tietääkö muuten joku?).
... eikä se jäänyt vain Baltezersin sivujen katselemiseksi...
Lisää illalla. Nyt täytyy lähteä Latviaan!
Lähetä kommentti