Pyörät parkkeerattu turvallisesti talon etupihalle, aitojen ja porttien suojiin.
Kromi kiiltää. Komeita pelejä nämä prätkät ovat!
Eilen paikalle pöristeli kuusi komeaa prätkää kera kelpojen miehien. Meillä jo vuonna 2007 yöpyneet Mika ja Eki toivat paikalle pienen iloisen prätkäjenginsä. Ja kaikki tuntuivat viihtyvän luonamme erinomaisesti. Talon isäntäkin, eli Kimmo, oli aivan täpinöissään ja viihtyi poikien kanssa parvekkeen suihkulähteen solinassa aamun pikkutunneille.
Menee taas ainakin kuukausi, jolloin lasketaan Kimmon kierroksia ja halua hankkia itselle tällainen kiiltäväpintainen rautaheponen. Jotenkin minusta vain tuntuu hurjalta päästää perheemme viisain mies tällaisen aika vaativan pelin puikkoihin.
Tässä Ekin ja Mikan jengi, jonne perheen isäntä on vaivihkaan sulautumassa. - Pojilla niin vakavat ilmeet etten olekaan aiemin koko visiitin aikana nähnyt.Toisaalta, ryhmäkuva on vakava asia! :)
Moottoripyöräilystä olen oppinut Villa Ottilian majatalon pitäjänä koko lailla. Ja vaikka en ole vielä(kään) valmis päästämään Kimmoa villinä ja vapaana maantielle iso prätkä allaan, alan ymmärtää tämän matkustustavan viehätyksen.
Otetaan esimerkiksi tämä Ekin ja Mikan porukka. Aivan ihania miehiä, joita yhdistää ystävyys ja innostus moottoripyöriin. Kerran kesässä tekevät poikien kesäretken, jonka aikana nähdään maailmaa ja matkaillaan. Mutta ennen muuta, vietetään aikaa yhdessä.
Oli todella hienoa seurata hieman sivusta poikien puuhastelua ja hauskanpitoa. Juttu lensi, tunnelma oli yhtä aurinkoinen kuin Otepään sää on ollut viime aikoina. Letkeä ja rento. Sanalla sanoen: hieno.
Pyörät ovat valmiita lähtöön.
Brrrrruuuuummm kuuluu kylätieltämme kun nämä ihanat maanteiden ritarit jatkavat matkaansa.
Tervetuloa uudelleen!
--
Ja yhtä lailla tervetuloa kaikki muutkin matkamiehet. Moottoripyörällä tai ilman!
3 kommenttia:
Joku juuri noissa kulkuneuvoissa vetää miehiin. Tuskin meilläkään yksikään jää huomioimatta, jos ohi kuljetaan. Ei ajeta. Onneksi.
Onkohan se koko vai ääni vai vapauden illuusio... Vai kuvitelma moottorin voimasta ja kaikkivaltaisuudesta.
Tunnemme viisikymppisiä, jotka toteuttivat nuoruuden haaveensa. Ainakin yhdessä tapauksessa vaimokin suostui prätkämimmiksi - sovinnolla.
Totta puhuen, tämän viikon reissuillamme minulle kohdistettiin kysymys, millä hinnalla lähtisin Miehen takaistuimelle. Miljardilla en sanonut vielä lähteväni. Sitten tajusin, että jos olisi Ihan Pakko, niin ilmaiseksi - hätätilanteessa. Ja ääniefektillä.
Voi Tiina!
Mitähän nuo ihanat motoristit miettivät kun huomaavat, että kutsuit heidän ajopelejään mopoiksi!
Ensi kerralla kun Eki tulee kerro minulta terkkuja!
Kyllä siinä on jotain. Vallattoman mies olisi myös halunnut tuollaisen, mutta tyytyi sitten aluksi vähän pienempään. Ehti ajella yhden kesän mökille ja tuntui tyytyväiseltä menopeliinsä ja vapauden illuusioon :)
Kerran oltiin asuntovaunulla jossain Keski-Euroopassa ja yksi motoristi lyöttäytyi seuraamme. Hän oli pienikokoinen, perheellinen mies, vähän sellainen ressukka, mutta kehuskeli, että naisia saa mennen tullen, kun on moottoripyörä. Että kai ne pyörät sitten jollain tasolla vetoaa myös naisiin :D
Lähetä kommentti