"Papa was a rolling stone. Wherever he put his hat, was his home" lauloi The Temptations aikoinaan.
Minäkin olen vaihtanut osoitetta, maatakin, useasti. Minulle hattu ei ole niin tärkeä: Kimmo ja Latte sitäkin tärkeämmät.
Nyt koti on täällä:
 |
| Kotiranta, Võsun sadunomainen ranta ilta-auringossa. |
 |
| Kotiväki ja auringonlasku Võsun särkillä. |
 |
| Perhe keskustelee - koti on siellä missä sinua kuunnellaan ja sinusta välitetään. |
 | ||
| Meri yhdistää kotirannan ja kotimaan. |
 |
| Kotiranta on mielentila - missä tunnet olevasi perillä. |
 | |||||
| Kotiväki palaa metsälenkiltä uuteen kotitaloon. |
 |
| Torni ohjaa kotiin, kuin majakka. |
Ehkä tämä rolling stone on vihdoin löytänyt todellisen kodin, sellaisen johon asettua pysyvästi? Ainakin täällä viihdyn, Võsun syksyisessä hiljaisuudessa, humisevissa metsissä, kohisevan meren rannalla.
Koti on siellä missä sydämesi on. Nyt juuri se on täällä. Lahemaalla, Võsulla, Huvikummussa. Ehkä se on löytänyt kodin?
Muita kuvia kodeista löydät täältä: Valokuvatorstain koti-kuvia
9 kommenttia:
Kotirantasi on kaunis ja kuin satu on kotitalosi.
Ooooo mikä ihana talo ja missä maisemassa, sinne on varmasti helppo kotoutua, tietysti koska rakkaat ovat mukana:)
Hieno sarja, kotiranta ja kotitalo näyttävät maagisilta.
Onpa kerrassaan kaunis ja sadunoloinen tunnelma kuvissasi. Kyllä tuolla passaa kävellä ja viettää aikaa.
Kiitti kun piipahdit blogissani!
"Koti on siellä missä sydämesi on." Sinäpä sen sanot! Ja kuvat todistavat :)
Satumaisemaa. Tuollainen koti on kuin sadusta.
Kaunis, salaperäinen, kiehtova.
Aika upeat tienoot kodillasi. Olet onnenpekka:)
Kiitos kaikki kommentoijat. Olen samaa mieltä että Võsu ja Huvikumpu ovat aika sadunomaiset ja olen ollut onnekas ne löytäessäni. Pitkään näytti, kuten kerroin täälläkin, että menetän kaiken, niin talon kuin siitä maksamamme etumaksun ja kaiken rempan mitä sisällä olemme täällä tehneet. Kiitos ystävien tämä visio on toteutunut.
Mikään ei ole ilmaista - ei tässä satumaailmassa eläminenkään. Minun hintani on se, että olen joutunut jättää sukulaiset ja ystävät Suomeen. Ja olen usein hyvin yksinäinen.
Toinen hinta on se, että elinkeinoni, hotellien pito, ei ole mitenkään vakaata liiketoimintaa. Kun ihmisiä käy, on helppo uskoa tulevaisuuteen. Mutta nyt kun on hiljainen kausi, on takaraivossa jatkuvasti rahahuolet ja epävarmuus.
Ei ole vielä sanottu miten Huvikumpu starttaa - eli tuleeko tänne asiakkaita. Paikka ja sen sijainti ainakin ovat mielestäni niin hienot, että oksat pois!
Ensi kesä on tärkeä meille - silloin näemme miten liiketoiminta käynnistyy. Ja oliko Huvikumpu kuinka kannattava hankinta. Ymmärrette varmaan että näin ison talon ylläpitokustannukset jo sinällään ovat aika huikeat.
Kyllä tuollaisissa maisemissa kelpaa kotia pitää. Kaunista.
Lähetä kommentti