torstai 10. marraskuuta 2011

Valokuvatorstain 224. haaste: torstai

Valokuvatorstain haaste oli yksinkertaisesti torstai. Joka sai minut miettimään suhdettani torstaipäiviin. Joka on hieman sama kuin suhteeni marraskuuhun.

Torstai ei ole toivoa täysi, ei ainakaan minulle. Torstai ei ole oikein mitään - se on loppuviikkoa vaan ei viikonloppua. Kuten marraskuu, joka on jo kylmä muttei vielä talvi.






Torstaina viikko on melkein ohi, vaan ei kuitenkaan. Jos et ole jotain saanut torstaihin mennessä valmiiksi, on todennäköistä että kesken se jääkin. Ellet sitten ala tosissaan paiskoa hommia. Mutta miksi alkaisit, kun ollaan jo näin pitkällä viikkoa? Miksi et siirtäisi sitä viikonlopun yli? Ja sama marraskuussa; jos et tähän mennessä ole saavuttanut tavoitteitasi, tiputtanut sitä 10 kiloa jonka tammikuussa päätit pudottaa, aloittanut uutta mielenkiintoista harrastusta, lukenut niitä kaikkia kirjoja, joita olit aikonut, niin unohda koko juttu.

Torstai ei ole oikein mitään - kuten ei marraskuukaan. Jos minä saisin päättää, pyyhittäisiin kaikki torstait ja marraskuut kalenterista ja hypättäisiin suoraan perjantaihin ja joulun odotukseen. Maanantain ja uuden vuoden voi sitten aloittaa uusilla päätöksillä.

Jälkikirjoitus: Onhan torstaissa tarkemmin ajateltuna sentään jotain kivaa - tämä torstaihaaste. Toisten torstaikuvia pääsette katsomaan vaikka tästä: Valokuvatorstain 224. haaste

13 kommenttia:

Ari kirjoitti...

Huurretta jo pellolla!

KAHVIKISU¤ kirjoitti...

todella kauniita kuvia ;O)

Sylvia kirjoitti...

Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato... :-)

Ai että siellä on jo huurretta.. hhrrrr!

Kersten kirjoitti...

Minulle tuli mieleen että torstai on erään ruoan päivä - sehän on kalapäivä! Neuvostoaikana se oli näin. Kouluissa, työpaikkaravintoloissa oli kalaa. Täällä Suomessa taas hernesoppa-ja pannaripäivä :)

Mutta todella kauniita kuvia taas! Täälläkin päin Suomenlahtea oli tänä aamuna huurretta. Mielestäni ensimmäistä kertaa.

Helena kirjoitti...

samaa mieltä, torstai ei ole oikein mitään...

arleena kirjoitti...

Näyttää kuvien mukaan, että pakkasyön jälkeen on kevyt hengittää ja kuura on raikastanut koko maiseman.

Anu kirjoitti...

Nämä on sitten niin kauniita nämä huurrekuvat.

Onukoo kirjoitti...

Kyllä "torstai on toivoa täynnä". Marraskuusta en niin tiedä... Mutta torstaina ollaan jo voiton puolella, hommat hoidettu, yksi herätys vielä, viimeinen rutistus ja VIIKONLOPPU:)Tosi hyvin onnistuneet valoisan rapsakat kuvasikin valoivat uskoa. Eteenpäin :)

Tiina Linkama kirjoitti...

Ari, KAHVIKISU, Sylvia, Kersten, Helena, Arleena, Anu ja Onukoo - kiitos kommenteista.

Huurreaamut ovat kauniita ja Arleena arvasi oikein että päivästä tuli kaunis.

Ja nythän on jo perjantai, jee!

Marjatta Huuskonen kirjoitti...

On se metkaa, miten viikonpäivilläkin on luonteensa, kullekin omanlainen.
- Kuviisi löysitkin kauneutta jopa torstaina ;)

Inkivääri kirjoitti...

Ai kuinka ihania huurrekuvia, löysit sentään kauneutta marraskuustakin. Minulla on koko syksyyn vähän sama suhde, ikävä kesää, tulis jo joulu:) Ja kuitenkin syksy yllättää kauneudellaan joka kerta! Niin ja se torstai on just sellainen ei mikään - onneksi on Valokuvatorstai.

Vallaton kirjoitti...

Siinähän se just on, torstait ja marraskuut! Miksi aina pitäisi tehdä jotain, suorittaa? Ihmisen pitää välillä vain OLLA ja LEVÄTÄ, niinkuin luontokin valmistautuu talven lepoon. Mihin tässä kiire, valmiissa maailmassa?

Tiina Linkama kirjoitti...

Vallaton - sinäpä sen sanoit! Mihin meillä on kiire?! -- Mutta kun se on siellä jossain takaraivossa, protestanttinen työmoraali ja suoriutumispaineet, aina pitäisi olla niin kovasti tekemässä ja energinen ja dynaaminen.

Pitäisikö alkaa ajamaan pihkatappi-takamukseen -kansanliikettä? Että hetkeksi osattaisiin pysähtyä?!!