Sohva sai seurakseen pöydän

Kerroin että hankimme uudet sohvat Huvikumpuun. Ja että enää uupui sohvapöydästä. Ja että minulla oli hieman suunnitelmia asian suhteen.

Nyt sohvilla on edessään sohvapöytä, johon olen kovasti tyytyväinen. Mallia tee-se-itse.

Pöytä koostuu tiiliskivijaloista ja mäntyisestä liimapuulevystä, joka sivumennen sanottuna on aivan tolkuttoman painavaa. Sen huomasin kun yksin retuutin paksua ja pitkää levyä Rakveren Nurga-remppaliikkeen hallin poikki. Viimeiset viisi metriä kantoi lautaa kassalle henkilökunnan edustaja, joka manasi levyn painoa, hänkin. Tuhtia tavaraa siis.

Idea tähän konstellaatioon tuli takasta, vai onko tuo kamina, joka on sijoitettu tiilisten muurien sisään. Mietin, että ehkä tiiliskivijaloilla saisin yhtenäisyyttä tähän nurkkaan, ja kun homma oli valmis, näin tosiaan kävikin. Olen itse oikein tyytyväinen tähän rakennelmaan, joka on kooltaan presiis oikea. Enää on on vuorossa pöytälevyn lakkaaminen. Alussa oli tarkoitus se myös petsata hieman tummemmaksi, mutta nyt kun olemme pöytää muutamaisen tunnin katselleet, olemme tulleet siihen tulokseen, että jätämme pöytälevyn tuon väriseksi, mitä nyt lakkaus sitä aavistuksen tummentaa. Se antaa nurkkaukseen hieman valoa - onhan sohvat itsessään aika tummanpuhuvat.

 Enää uupuu nurkkauksesta takorautainen puuteline ja kattolamppu. Telineen teetämme Otepään sepällä niin että se istuu kattolampun metalliosaan - ja lamppuhan on jo katsottuna Tartosta.  Ja sitten ei kun vain sohvanurkkaukseen löhöilemään ja takan lämmöstä nauttimaan!