tiistai 10. elokuuta 2010

Pihajuttuja

Muutama päivä sitten sain puhelun Heljältä, tuolta ansioituneelta Viron-kävijältä, joka on tuonut Etelä-Viroon parikin suurta kasveista ja puutarhoista kiinnostunutta ryhmää. Toinen viime syksynä Lüübnitsan sipulijuhlille ja toinen tänä keväänä Türin kukkakarnevaaleille.

Puhelimesta kuulu pieni ääni: "Mä oon eksynyt. Auta!"

Selvisi että Heljä oli lähtenyt Riikaan pikavisiitille ja päättänyt lähteä jalkamiehenä Baltezersin kuuluisille taimistoille, joista olen kirjoittanut paljon. Taimisto oli Heljältä hetken hukassa, mutta ohjeiden mukaan se sitten löytyikin vaikka edellyttikin hyvän tovin patikoimista.

Heljän soiton jälkeen jäin itsekin katselemaan omaa pihaani ja huomasin että koko kesänä en ole pihasta tai puutarhasta mitään tännekään kirjoittanut. Ei niin että olisi niin paljon ollut kirjoitettavaakaan. Kuuma on ollut, nurmiakaan ei ole tarvinnut / viitsinyt paljoakaan leikkailla. Rikkaruohoja olen jonkin verran jossain vaiheessa nyppinyt, mutta muuten piha on saanut olla omillaan.

Vaan hiljalleen se kuitenkin kasvaa ja muuttaa muotoaan siihen suuntaan johon itse olen sitä ajatellut.

Näistä taimista on osa hankittu latvialaiselta Baltezers-taimistolta, osa Tartu Puukoolista

Meillä kävi tässä taannoin asiakkaana eräs pihasuunnittelija, joka aluksi kohteliaasti pidättäytyi arvioimasta pihaani, mutta kun sen teki, pyynnöstäni, oli suorapuheinen ja ankara. Hänen mielestä pihani oli oikeasti aika kauhea. "Liian paljon eri lajikkeita" totesi pihasuunnittelija ja jatkoi: "ja kaikki istutusalueet rajaamatta. Sekaisen näköistä on. Parempi olisi jos keskittyisit vain muutamaan lajikkeeseen ja tekisit niistä suuria selkeitä ryhmiä."

Hän oli varmasti oikeassa, mutta minulle piha tuottaa iloa, juuri sen havujen ja katajien monilajikkeisuuden vuoksi.  Nämä ovat minun vauvojani, joiden kasvua odotan ja seuraan. Enhän minäkään ole selkeärajainen tai yksiviivainen, miksi pihanikaan?


Tämäkin pieni Teddy (hankittu Baltezersin tarhalta) oli istuttaessani vain hieman tennispalloa suurempi. Se onkin hidaskasvuinen ja kääpiösorttia, ja melkein hukkuu isompien kavereidensa joukkoon.



Näkymää tieltä pihalle

Olen oikeasti aika laiska puutarhuri, ja tänä kesänä kahta laiskempi. Käyttämäni sora on osoittautunut hyväksi ideaksi, se on vähentänyt rikkaruohojen kitkemistä merkittävästi, ja luulen että se on myös kuumalla pitänyt maata sen alta jonkin verran kosteana. Ainakaan kasvit eivät näytä kärsineen kuumuudesta suurestikaan, vaikken ole pihaa kertaakaan kastellut.


Kartiokuusien ympärillä on ympyrässä ensin soraa ja sen päällä, lähinnä koristeena haketta. Ja vain pari rajojansa kokeilevaa voikukkaa on tänä kesänä katteen alta esiin työntynyt.



Peruukkipensas näytti keväältä kuolleelta. Kaikki sen maanpääliset osat olivat paleltuneet. Vaan niin se kuitenkin lähti kasvuun. Hankittu kaksi syksyä takaperin Tartu Puukool -taimistolta.


Pidän siitä miten havut ja niiden värit ja sävyt ovat keskenään vuoropuhelussa. Olkoon, että tämäkin neljä vuotta kasvanut harmaakuusi on väärällä paikalla, siitä kun tulee ISO.


Aloitin jutun kertomalla Heljästä ja hänen ryhmämatkoistaan Viroon. Jotka ovat aina olleet kasvipainotteisia. Jotenkin minusta tuntuu, että traditio tulee jatkumaan. Tai ainakin toivon niin.

Mutta kyllä tänne kannattaa tulla kasviharrastajien ihan omin voiminkin. Otepään lähellä on runsaasti hyviä taimistoja, jonne mielellämme asiakkaitamme ohjaamme.

Tässä muutama:

Kanepissa:

Kanepi Aiand.  Erikoistunut kesäkukkiin ja erityisesti aivan mahtaviin amppeleihin, joiden hinta on ovat murto-osa Suomen hinnoista

Tartossa:

Tartu Puukool
Juhani Puukool
Aiasõber

Myös Bauhofin kasviosastolta tekee aika ajoin hyviä löytöjä.

Tarton torin kasvipuoli on aina vierailun arvoinen.

Elvassa:

Yksityispuutarhurit ja alan asiantuntijat ja kuuluisuudet: Arne Kähr ja Sulev Savisaar

Latviassa:

Baltezers

Syksyllä hinnatkin taas laskevat kauden loppuessa. Silloin kannattaa hintatietoisen suunnata tänne. Alennusmyynneistä tekee todella mainioita löytöjä! Täytyy vain varoa, ettei mopo tyystin lähde käsistä, kuten joskus on meikäläisellekin sattunut:







2 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Oltiin 10. päivä Baltezersissä :)
Pihasuunnittelijat tekevät persoonattomia kaupunkipihoja - me emme onneksi sorru sellaiseen....
T. Tomsku

Tiina Linkama kirjoitti...

Mitäs tarttui matkaan?

Ja, totta, me emme sorru kaupunkipihoihin!