torstai 18. maaliskuuta 2010

Valokuvatorstain 159. haaste: asetelma

Tämän torstain valokuva- ja runohaaste on nimeltään: asetelma. Ainoana ohjeena oli, että asetelma ei saa koostua elävistä hahmoista, ihmisistä, eläimistä.

Muovasin ja kuvasin sitten minäkin asetelman:






Nature morte


Rakensin itselleni maailman.
Välimeren hehkua
solisevia puroja ja illan sineä.

Vaan ei kohise simpukkani
ei viilennä vesi kuumia poskiani.
Voi minua tyhmää.



---

Jatkanpa vielä illan päätteeksi tästä asetelma-aiheesta. Kommenteissa Ari mainitsi taustan. Ja kerronpa siitä, että sen muodostaa kaksi värillistä lautasta päällekkäin, alla on vihreä, päällä turkoosi.

Lähdin ensin rakentamaan kuvaa turkoosilla, hieman röpelöisellä lautasella. Alla vielä kaksi kuvaa ensimmäisistä kokeiluista. Itse, Arin tavoin, pidin kuitenkin lopulta tuosta vihreäsävyisestä "merestä" enemmän.




28 kommenttia:

SusuPetal kirjoitti...

Asetelma on kaunis, ja jos kuuntelee oikein tarkasti, voi kuulla simpukan laulun.

Ari kirjoitti...

Tyylikästä! tykkään tuosta vihreästä väristä. Sopii kotiloihin, tuli meri mieleen. Kaunis runokin.

mm kirjoitti...

Siis sinäkin simpukka - ja kivi-ihmisiä...

arleena kirjoitti...

Runosi puhutteli.
Kuva nivoutuu sanojen sanomaan

Tapsu kirjoitti...

Mielenkiintoinen asetelma, ja runo, laittaa mielikuvia liikkeelle!

Peregrina kirjoitti...

Mielenkiintoinen asetelma.Kuvan tausta on hieno! Siinä on solinan liikettä!
(laitoin vastauksen sinulle blogiini!)

Inkivääri kirjoitti...

Muistojen/haaveiden asetelma:)

pilvikki kirjoitti...

Merellinen tunnelma, värit huimat. Tässä oli ideaa!

Ilona Tammi kirjoitti...

On tuo vaan hieno tuo ylimmäinen kuva, vaikka kyllähän ne muutkin ovat

aimarii kirjoitti...

Värieltään ja muodoiltaan kaunis asetelma.
Minunkin mielestäni simpukan laulun voi kuulla, kun vain tahtoo.

helanes kirjoitti...

Siellä niitä on asetelmia, rannaoilla.

Korppi kirjoitti...

Kyllä ylimmäinen on paras. Luova asetelma. Hyvä!

Diina kirjoitti...

Kaunis runo!

Evinia kirjoitti...

Minustakin tuo vihreä toimii paremmin, tuo eräänlaista syvyyttä kuvaan.

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

Hyvä vastaus molempiin haaasteisiin.

John kirjoitti...

Miten nii tyhmää? Eihän se nyt niin tyhmää ole jos osaa noin komian maailman ite tehdä ja vielä välimerenmakuisen...osaisinpa miekin!

ajatar kirjoitti...

Kaunis asetelma!

Elämänkulkija kirjoitti...

Kaunista

Pankin talkkari kirjoitti...

Minun silmään näyttää asetelmana alimmainen parhaalta. Jos ajatellaan vaikka kultaista leikkausta, siinä ollaan sitä lähinnä.

Väreistä taas turkoosi on huikaisevan kaunis ja tuo mieleen koralliriuttojen vedet.

Tiina Linkama kirjoitti...

Lämmin kiitos kaikille kommentoijille - huomaan, että aihe, joka kiehtoi minua, onnistui kiehtomaan myös katsojia ja lukijoita.

Runo on tietenkin aina oman tulkinnan kautta eletty, ja jokainen tulkinta on siten yksilöllinen ja oikea.

Johnille kuitenkin kerron, että runon tyttö, minä, tunsi itsensä tyhmäksi yrittäessään luoda keinotekoista todellisuutta. Hän sai aikaan kauniin kuvan, mutta vain sen.

Runon synnyn takana on kaukokaipuu, halu upottaa jalat virtaavaan veteen, antaa sen valua sormien välistä, kuulla simpukan kohina.

Mutta runon nimi Nature Morte, (joka on raskalaisten antama nimi asetelmalle, vrt. englantilaisten still life), kertoo että luonto on asetelmassa kuollut. Se on aseteltu.

Ei voi ihminen leikkiä jumalaa, ei puhaltaa simpukkaan henkeä, eikä saa vettä virtaamaan, siihen tarvitaan jumalaista kosketusta.

... tai jotain siihen malliin ajattelin tätä luodessani.

Kuvatar kirjoitti...

Kauniita merellisä asetelmia, pidin kovasti.

Marjattah kirjoitti...

Kaikkiin kuviin on lumous vangittuna. keskimmäisestä pidän erityisesti, siinä on sommittelun aikaansaamaa liikettä, joka on asetelmassakin mahdollista.

Runosi kertoo minulle ihmisen ikuisesta kaukokaipuusta...

ursulakatariina kirjoitti...

Tyylikästä, kauniit värit ja kaunis asetelma.

Helena kirjoitti...

Miten hienoista kuvista olenkaan saanut nauttia blogissasi..mutta nyt, mikä pettymys... ei tunnetta ei fiilistä.. hämmästyneet terveiset LaPasta..

Tiina Linkama kirjoitti...

Kuvattarelle: pieni meri syntyi pienelle lautaselle.

marjattah:lle - keskimmäisestä pidin itse samoin sen liikkeen vuoksi. Ja siksi se kuului tähän kolmen koplaan. Ylimmässä kivet ikäänkun kelluvat, keskimmäisessä vesi virtaa niiden sivutse.

Helenalle: aina ei voi onnistua. Ja kuollut asetelma oli kuvan perusajatus, eli tarkoituksellisesti jätin esimerkiksi turkoosikuvissa keinotekoisen pohjan näkyviin.

Kaiken kaikkiaan tämä setelma-tehtävä oli paljon kiintoisampi kuin mitä olisin itse uskonutkaan. Itse asiassa niin kiintoisa, että tarkoituksena on tänään kokeilla yhtä toista juttua, eilen ostin jo siihen tykötarpeet.

Eli harjoitus jatkuu!

Hirlii kirjoitti...

Kuvasi ovat vallan ihania.

Tiina Linkama kirjoitti...

Kiitos Hirlii!

Rakastan värejä ja muotoja ja värikkäitä muotoja ja siksi tämä haaste oli niin mielenkiintoinen. Ehkä huomasit, että tein vielä toisenkin "asetelman", jonka rakentaminen kyllä kesti sattuneista syistä pitkään. Ja koko projektista tuli "mysterio".

Sylvia kirjoitti...

Kaunis asetelma joka saa kaipaamaan kesää ja rantoja...