06.12.2006
Morjensta,
täällä sataa, sataakohan siellä Suomessa? Sadepäivät ovat aika tylsiä, olen huomannut. Ei viitsi mennä ulos, ja jos sisälle pissii, ei sekään ole hyvä. Iso koira makailee apeana alakerrassa, sekään ei sateesta sanottavammin pidä.
Sitä innostuneempi siis olinkin kun sade hetkeksi taukosi ja lähdimme kolmeen pekkaan metsään. Tohotin heinikossa, pompin sammalikossa, kiipesin kannon päälle - ja kiusasin Isoa Koiraa.
Pari kertaa Iso Koira minulle rähähti, mutta enhän minä sitä uskonut, jatkoin vain härnäystäni, juoksin Ison Koiran rinnalla ja vähän näykin kyljistä. Ja sitten Isolla Koiralla paloi pinna. Oikein kunnolla.
Olimme Vanhojen Mammojen Kasvimaalla (se on tuossa ihan lähellä) ihmettelemässä joulukuisia puutarahatilkkuja kun Iso Koira hikeentyi. Näytti koko valtavan hammasrivistönsä ja kaatoi minut maahan. Hetken luulin, että käy kurkkuuni kiinni.
Minä alistuin siinä samassa, olin surkea näky, makasin kuralätäkössä pää ja molemmat korvat lammikossa. Kyllä pelotti. Iso Koira hyväksyi alistumiseni, mutta vain hetkeksi. Minähän yritin sen jälkeen heti hieroa ystävyyttä, mutta Iso Koira kellisti minut uudelleen, nyt vastakäännettyyn mustaan multaan. Ja kolmannen kerran. Sitten uskoin ja pidin pitkää väliä Isoon Koiraan ja tepastelin tiiviisti Äiskän vierellä.
Ei siinä sitten sen kummoisemmin käynyt. Mutta se täytyy sanoa, että kyllä olin märkä ja mutainen kotiin palatessani. Hienostuneesta Caffè Latte –värityksestä ei ollut tietoakaan. Näytin ryvettyneeltä metsäsialta. Ja niin näytti lopulta äiskäkin, kun oli lopulta saanut minut kuivattua. Jotenkin ne kurat siirtyivät minusta äiskään, kumma juttu.
Äiskäkin on tänään vähän apea. Huokailee. Sillä taitaa olla ikävä Iskää. Iskä siis on yhä siellä Suomessa, eikä päässyt aamulla laivaan. Tuulen vuoksi kaikki nopeat laivat kun oli peruttu. Nyt Iskä on saanut paikan klo 18.30 lähtevään Galaxyyn, mikä tarkoittaa, että on kotona vasta joskus 02.00 tienovilla. Kertoo äiskä. Minähän en oikeasti näistä laiva- ja kelloasioista mitään ymmärrä.
Äiskä puhelee muutenkin kummia. Sanoi menevänsä tohtori Nordströmin plastiikkaklinikalle ja asennuttavansa ainakin kaksi uutta käsiparia. Nämä nykyiset kun kuulemma ei riitä minun paimentamiseen. Ja sanoi se eilen sellaistakin, että näyttäisin nätiltä täytettynä takan päällä. Äiskällä on väsyneenä aika musta huumori, olen pannut merkille.
Muuta ihmeellistä kerrottavaa minulla ei olekaan. Sadepäivän tunnelmissa
Teidän Latte
lauantai 13. syyskuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti