05.12.2006
Heippa ja hyvää alkanutta viikkoa kaikille!
Tänään olen pakosta joutunut miettimään paikan käsitettä. Minun paikallissijani ovat: koti, piha, ulos, metsä (my favourite) ja tänne. Sekä: ei-sinne. Mutta eilen puhuttiin myös paljon paikasta nimeltä Suomi.
Minulle kerrottiin, että vaikka olenkin vahvasti virolainen koira, asun suomalaisessa kodissa, ja että jossain merten takana on paikka nimeltä Suomi, jonne kuulemma joskus pääsen kylään.
Asia kävi ajankohtaiseksi kun Iskä lähti aamulla sinne Suomeen. Kuulin myös yllättävän uutisen: Iskällä itsellään on kolme pentua, jotka asuvat siellä Suomessa. Ja niistä kaksi on nyt lopettanut koulun hienoin arvosanoin. WUF! sanon minä. Se tarkoittaa: Onnea! Ja hieno homma! Wuf! Uudelleen!
Eilen puhuttiin myös paljon käsitteestä Joulu, joka jäi minulle vähän epäselväksi. Sen ymmärsin että jouluun kuuluu kahisevat pakettipaperit ja ihanasti kippuralle menevät pakettinauhat. Niiden kanssa olisin leikkinyt vaikka kuinka, mutta jostain syystä Äiskä ei innostunut leikeistäni. Joulunauha kuuluu joulupakettiin, selitti Äiskä, ei pienten koirien suuhun.
Mutta suuhun pantavista asioista tulikin mieleeni minun lempparilelu: Teletappi-Vampyyri. Se on ihan ehdoton. Kivan pullea purra ja riittävän haasteellinen retuuttaa. Paljon kivempi kuin se junnuikäisten tylsä ruutunalle. Vampyyri on myös jollain lailla lohduttava tyyppi, sympatiseeraan sitä kovin. Ja siksi otan sen joka yö vierelleni nukkumaan, kun koittaa pimeys ja hiljaisuus. Johtoporras sanoo, että minussa ja Vampyyrissä on jotain samaa. En pane pahakseni vertausta. Laitan kuvan Vampyyri-kaveristani oheen.
Heippa ja hyvää alkanutta viikkoa kaikille!
Tänään olen pakosta joutunut miettimään paikan käsitettä. Minun paikallissijani ovat: koti, piha, ulos, metsä (my favourite) ja tänne. Sekä: ei-sinne. Mutta eilen puhuttiin myös paljon paikasta nimeltä Suomi.
Minulle kerrottiin, että vaikka olenkin vahvasti virolainen koira, asun suomalaisessa kodissa, ja että jossain merten takana on paikka nimeltä Suomi, jonne kuulemma joskus pääsen kylään.
Asia kävi ajankohtaiseksi kun Iskä lähti aamulla sinne Suomeen. Kuulin myös yllättävän uutisen: Iskällä itsellään on kolme pentua, jotka asuvat siellä Suomessa. Ja niistä kaksi on nyt lopettanut koulun hienoin arvosanoin. WUF! sanon minä. Se tarkoittaa: Onnea! Ja hieno homma! Wuf! Uudelleen!
Eilen puhuttiin myös paljon käsitteestä Joulu, joka jäi minulle vähän epäselväksi. Sen ymmärsin että jouluun kuuluu kahisevat pakettipaperit ja ihanasti kippuralle menevät pakettinauhat. Niiden kanssa olisin leikkinyt vaikka kuinka, mutta jostain syystä Äiskä ei innostunut leikeistäni. Joulunauha kuuluu joulupakettiin, selitti Äiskä, ei pienten koirien suuhun.
Mutta suuhun pantavista asioista tulikin mieleeni minun lempparilelu: Teletappi-Vampyyri. Se on ihan ehdoton. Kivan pullea purra ja riittävän haasteellinen retuuttaa. Paljon kivempi kuin se junnuikäisten tylsä ruutunalle. Vampyyri on myös jollain lailla lohduttava tyyppi, sympatiseeraan sitä kovin. Ja siksi otan sen joka yö vierelleni nukkumaan, kun koittaa pimeys ja hiljaisuus. Johtoporras sanoo, että minussa ja Vampyyrissä on jotain samaa. En pane pahakseni vertausta. Laitan kuvan Vampyyri-kaveristani oheen.
Eilen me käytiin Tartossa. Olin siellä vaikka kuinka monetta kertaa, ainakin kolmatta, eli ei mikään iso juttu enää minulle. Käytiin hakemassa minulle ruokaa. Koirakaupasta. (Johtoporras uskoo laadukkaisiin koirakaupan nappuloihin ja se sopii minulle. En ole mikään tavallinen Pedigree-nappulakoira.)
Koirakaupan täti on kiva. Kuulemma on seurannut minun elämääni tarkkaan, vaikken sitä ole tiennytkään. Koirakaupan tädiltä on Johtoporras hankkinut minun sänkyni ja remmini ja fleksini ja kaulapantani, ja tädiltä Johtoporras on kuulemma saanut paljon hyviä neuvoja ja ohjeita kasvatukseeni. Jo ennenkuin tulin Johtoportaan talouteen.
Eilen sitten tapasin tädin itsekin. Ja kuten jo sanoin, oli oikein kiva ihminen. Äiskä oli ollut vähän huolissaan kun olen niin laiha, vaikka syön hyvin ja paljon ja usein, mutta koirakaupan täti sanoi että olen ihan PRIMA! Olen kuulemma "täiesti normis". Täti kehui että olen kaunis, hyväraajainen, hyvämallinen, hyväluontoinen ja muutenkin kaikin puolin upea pentu. Ja totesi, kuten aika monet muutkin, että minusta kasvaa IIIISO koira. Kuulemma jalat ja tassut sen kertovat.
Mainitsinko petini, sen jonka Johtoporras minulle hankki Koirakaupan Tädiltä. Se alkaa käydä koko lailla liian pieneksi minulle. Eritoten kun haluan nukkua pedissä Vampyyrin kanssa. Laitan oheen kuvan todisteena.
Että tällaisia kuuluu tänne tänään. Iskä on siellä Suomessa ja äiskä meidän kanssa täällä.
Nyt alkaa taas vähän nukuttaa, eli en jatka tällä kertaa tämän enempää.
Pitäkää huoli toisistanne ja laumastanne. Ja terveisiä vaan sinne Suomeen!!!
Toivottaa Latte
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti