Mitä tehdä Otepäällä talvella?

Upeat kelit hellivät meitä, eilenkin oli niin hieno päivä ettei paremmasta väliä.

Kuten eilen kerroin otsikolla Varhainen lintu, lähdimme etsimään haikaraa pesässään, sitä kuitenkaan löytämättä. Löysimme parikin pesää, jotka olisivat voineet olla ne, jotka asiakkaamme löysivät, ja toisessa olikin eloa: harakka oli tehnyt sinne pesänsä. Mutta haikaraa emme valitettavasti nähneet.

Koska päivä oli niin upea, päätimme jatkaa ajeluamme ja lähteä katsomaan mitä tapahtuu Otepään kahdessa laskettelukeskuksessa, Kuutsemäellä ja Väike Munamäellä. Mukana kamerat ja tehtävänä vastata kuvallisesti kysymykseen: Mitä tehdä Otepäällä talvella.

Kuutsemäen laskettelukeskus sijaitsee n. 14 kilometrin päässä Otepäältä. Se on Viron suurin laskettelukeskus, jossa on seitsemän erilaista mäkeä laskettelijoille ja lumilautailijoille. Suomalaisittain ajateltuna mäet eivät ole suuren suuria, mutta sitäkin herttaisempia ja rauhallisempia. Kiirettä ei ole ja tilaa on runsaasti. Ja jos laskettelu alkaa väsyttää, voi välillä istahtaa mäkiravintolaan ja sen terassilta seurailla muiden viilettämistä:

Mäkeen mahtuu hyvin niin aloittelijat kuin pidemmällekin ehtineet laskettelijat

Isä opettaa tytärtä auraamaan.

Tyylejä on  monta, niin vaatetuksessa kuin laskutyylissäkin.

Laskettelun riemua

Hissijonoa ei ole nimeksikään, vaikka kyse on sunnuntaista, ja siten viikon vilkkaimmasta päivästä.

Hissiliput lienevät suomalaisittain edulliset?

Kuutsemäeltä jatkoimme matkaa muutamallekin tyhjälle haikaranpesälle, ja sitten suuntasimme matkamme kohti Väike Munamägeä. Matkan varrelle jäi talvimaisemia, jotka saivat hengen lähes salpautumaan. Kyllä maaliskuu Etelä-Virossa on kaunista aikaa. Maisemat ovat kuin taulusta!

Sähkötolppa valkeassa maisemassa

Maisemaa kuin satukirjasta

Väike Munamäellä on hiljaista, vaikka on sunnuntai. Laskin että mäessä lasketteli maksimissaan kaksikymmentä ihmistä. Tilaa oli siis lumilautailijoilla kieppua hyppyreissä ja  laskettelijoiden vetää komeita kaarteita jyrkässä mäessä.

Väike Munamäen korkeus on 207,5 metriä merenpinnasta - laskettelumäen suhteellinen korkeus on 80 m.

Hiljaista ja rauahllista on täällä lasketella.

Munamäeltä matkamme jatkuu. Nyt suuntaamme hiihtoladuille, ja kuten arvaamme aurinkoisena sunnuntaina riittää laduilla vilskettä, mutta ei kuitenkaan ruuhkaksi asti.

Otepäätä ei turhaa kutsuta Viron talvipääkaupungiksi. Sen latureitit ovat monipuoliset ja vaihtelevat. Kuuluisa Tarton hiihtomaratonin reitti lähtee Otepään Tehvandi-stadionilta ja kiertelee upeissa maisemissa. Kekkosen rata on sekin kuuluisa, ja siitä on viime aikoina Suomessakin paljon kirjoitettu. Helsingin Sanomissa olleen artikkelin voit lukea: täältä. 

Me pyshdyimme lähelle stadionia ja katselimme miten punaposkiset hiihtäjät sivakoivat mitä kauneimmassa talvisäässä selvästi elämästä ja liikunnasta nauttien.

Tarton hiihtomaratonin latu alkaa Tehvandin stadionilta.

Pipo kertoo missä maasta ollaan.

Kun olimme aikamme ihailleet reippaita hiihtäjiä. oli aika päästää perheen turkiseläin vapaaksi. Ja viimeinen kuva tästä talvisesta päivästä kertookin sitten Latten talviriehasta.

Latte vastaa kysymykseen: Mitä voi Otepäällä tehdä? Kaikkea kivaa!

Tervetuloa siis tänne lumileikkien ja hohtavien hankien maisemiin!  Maaliskuu on parasta matkailuaikaa, ja tilaakin löytyy vielä Villa Ottiliassa hyvin.  Katso lisää: http://www.villaottilia.ee/  tai laita sähköpostia: reservation ät villaottilia piste ee

Ja vielä tämä muistaessani: Nyt on Villa Ottilialla uudet firman facebook-sivut, joita olen viime päivinä päivittänyt ahkerasti. Käypä tutustumassa, jos olet itsekin facebookissa, niin käy samalla myös tykkäämässä. Sieltä saat myös jatkossa ajantasaista tietoa mitä täällä tapahtuu ja miten Villa Ottiliassa menee. Ja sivuja saa jakaa mielin määrin - mitä enemmän trafiikkia - sitä parempi!  Ja tässä nämä uudet sivut: http://www.facebook.com/VillaOttilia/ 

Seitsemän päivää Otepäällä

Meillä kävi tässä taannoin mukava perhe Suomesta, joka viihtyi Otepäällä kokonaista seitsemän päivää. Sellainen liikkuvainen ja kaikelle avoin porukka, joka ehtikin puuhata täällä monenmoista.

Lueskelin hetki sitten vieraskirjaamme johon kirjasivat kaikkea sitä mitä täällä tekivät, ja totesin, että monipuolinen oli reissunsa ollut.

Vinkkinä muillekin, jotka tänne suuntaavat, tässä heidän ohjelmaansa tai ainakin osa siitä. En ole aivan varma päivien järjestyksestä, ja luultavasti heidän päiväohjelmiinsa kuului vielä muutakin, mutta ainakin seuraavia aktiviteettejä meidän reippaat liikkujamme ehtivät Otepäällä ollessaan harrastaa:

- Saapumispäivä ja pysähdys Tartossa.
- Illalla pieni patikointireissu Murrumetsän luontopolulla

- Ensimmäinen Otepää-päivä: Seikkailupuisto, keikkumista puiden latvoissa, huimia ilmalentoja ja lopulta katapulttilento taivaalle.
- Illalla pieni patikointireissu Apteekkarinmetsän maastoissa.

- Toinen Otepää-päivä: Kekkosen matkareitti Käärikussa; perheen aktiivisin urheilija juoksi 15  km:n reitin kahteen kertaan, muiden sauvakävellessä reitin kertaalleen.

Maisemia Harimäen tornista, joka sekin jää Kekkosen matkareitin varrelle

Tänään oli taivas dramaattinen ja uhkasi välillä jo sateellakin

Vielä yksi maisemakuva Harimäen näköalatornista

Palataan matkaajiemme päiväohjelmaan:

- Kolmas Otepää-päivä; polkupyöräilyä

Matkaajamme vuokraavat meiltä neljä maastopyörää, joilla pyyhältävät mm. Pyhäjärven ympäri. Reitin varrelle jää upeita järvimaisemia ja kesäisiä niittyjä:

Illalla tehdään myös kävelylenkki Tehvandin kuuluisilla asfalttipohjaisilla latureiteillä.

- Neljäs matkapäivä: Tartto ja suunnistusta Savernan maisemissa

Koska matkaajamme harrastavat suunnistusta, ottivat he osaa myös paikalliseen suunnistustapahtumaan. Oli ollut kuulemma melkomoista risukoissa tarpomista, ja aikamoisia nousuja ylös ja alas Otepään kumpumaisemassa.

Kuva otettu tänään Sangasten linnavuorelta, jossa vieraamme eivät tietääksemme käyneet. Kuva vain ikäänkuin markkeeraa seutukuntamme tiheää luontoa.

-Kuudes Otepää-matkapäivä: Rantalomaa

Ilmat vain paranivat päivä päivältä ja kuumimpana päivänä perhe kävi nauttimassa hyvin ansaittua lepoa Pyhäjärven uimarannalla.

Perheen rouva ui niin järvessä kuin harrasti vesijumppaa Otepään uima-altaassa.

Tänään, pilvisenä päivänä oli ranta hiljainen. Yksinäinen uimari kuivattelee itseään laiturilla.

- Seitsemäs ja viimeinen matkapäivä, paluu Suomeen Tarton kautta

Suunnitelmissa käydä mm. leikkikalumuseossa joka oli kiinni edellisenä Tartto-päivänä.

Monta asiaa jäi aktiiviselta perheeltä vielä tekemättä ja minä naureskelin, että sittenhän heillä on syytä tulla takaisin Otepäälle. He nyökyttelivät tyytyväisinä, että mikä ettei! 

Eli, ottakaa onkeenne te, jotka suunnittelette vielä kesälomaanne ja mietitte minne mennä tai mitä tehdä. Otepäällä riittää tekemistä todellakin viikon jokaiselle päivälle, mikä on yllä todistettu.

Eikä kukaan kiellä vaihtamasta muutamaakin tehopäivää löhöpäiväksi, jos siltä tuntuu; jokaiselle loma miestä ja naista myöden! 

Tervetuloa siis Otepäälle. Ja majoitus, sehän tietenkin löytyy Villa Ottiliasta!

Otepää ja talvi - ja sen mahdollisuudet

Olen niin pitkään laittanut blogiin valokuvausjuttuja, että kohta Virosta innostuneet lukijat vaihtavat kanavaa jonnekin muualle. Siksipä yritän palata takaisin perusasioiden pariin eli Viroon. Lupaan rakentaa tänne sarjan joka esittelee Etelä-Viron kaupunkeja ja niiden tarjontaa matkailijoille.

Aloitan tietenkin omasta kotikaupungistani eli Otepäästä. Ja keskityn tässä esittelyssä puhtaasti siihen, mitä kaupungilla on talvella tarjota matkailijalle. Kevät, kesä ja syksy ovat nekin kaikki hyviä matkailukausia, mutta koska talvi on tuloillaan, puhun siis talvesta.

Otepää on eläväinen kahden tuhannen ihmisen kaupunki Etelä-Virossa, Valgamaalla. Virolaisittain kaupunki on kuitenkin poikkeuksellinen, sillä se on vahvasti profiloitunut matkailuun.

Otepää on Viron kiistaton talvipääkaupunki, joka tarjoaa talven riemuja kaiken ikäisille. Niin aktiiviurheilijoille, lapsiperheille kuin luontomatkailijoille. Kaupunki sykkii elämää ja liikettä koko talvikauden. Montako 2000 ihmisen kaupunkia Virossa tiedätte, jolla on tarjottavinaan mm. kaksi yökerhoa, runsas joukko ravintoloita, kahviloita, keilarata, golfkenttä, uimahalli, kuntosalit, puhumattakaan Viron kuuluisimmasta hiihtostadionista?

Otepään sijainti ja maasto ovat kuin luodut liikkumiselle. Kaupungin keskellä sijaitsevan Linnavuoren huipulta, Otepään vanhan linnan raunioilta, aukeaa kumpuileva mäkimaisema, joka jatkuu silmänkantamattomiin. Linnavuoren ohella kannattaa kiivetä myös Hobusemäelle ja Harimäelle, joista jälkimmäisen huipulla on näköalatorni. Maisemat mäenhuipuilta ovat palkitsevat. Muita näköalatorneja löytyy Väike Munamäeltä, pari kilometriä kaupungin keskustasta Valgan suuntaan. Kaikkein uusin torni on Tehvandin urheilupuistossa sijaitseva 90-metrinen hyppyrimäki, jonka huipulla on näköalatasanne. Viimeiseen vie jopa hissi.

(Ja nyt siis selviää lukijoille viimeistään, mistä olen ne kaikki korkealta otetut valokuvat napannut.)

Pulkkamäkiä on kaikkialla, ainoa mitä tarvitsee tehdä on kiivetä sopivaksi katsomalleen kukkulalle ja viilettää alas. Pulkankin voi hankkia paikan päältä. Toinen vaihtoehto on hankkia lippu tubing-mäkeen, joita on kaupungissa kaksi, toinen kaupungin keskustassa, toinen Ansomäellä. Tubing-mäissä lasketellaan auton sisäkumia muistuttavilla pyöreillä donitseilla, jotka pyörittävät laskijaa mielin määrin. Mäestä ylös tullaan hissillä.

Voin kertoa omasta kokemuksestani, että tämä on tosi hauskaa puuhaa.

Hiihtäminen on Otepään ykkösharrasteita talvella, eikä suotta. Hiihtoreittejä on kaiken pituisia ja tasoisia alkaen Tehvandin hiihtostadionin hoidetuista ja valaistuista laduista päätyen tasaisiin ja idyllisiin latuihin Pyhäjärven jäällä. Otepään lähistöllä, Käärikun urheilukeskuksessa on myös hyvät hoidetut ladustot, kuuluisimpana Kekkosen latu, 15 km pitkä lenkki, jonka UKK hiihti vierailullaan Virossa vuonna 1964.

Lasketteluun ja lumilautailuun on Otepäällä tarjolla kaksikin mäkeä: Väike Munamäen lyhyt mutta jyrkkä mäki ja Kuutsemäen pitkä ja loiva mäki, joka on oivallinen lapsiperheille ja laskettelua vasta aloittaville. Mäkiliput ovat Suomen hintoihin nähden edulliset. Suksi- ja lumilautavuokraamoja on kaupungissa useita.

Mäet eivät ole kovinkaan haasteellisia kokeneelle laskettelijalle, mutta aloittelijalle sitäkin sopivampia. Virossa laskettelu ei ole samalla tavoin jokamiehen harrastus kuin mitä Suomessa. Niinpä esimerkiksi Kuutsemäellä näkee paljon aikuisia aloittelijoita, jotka eivät ota harjoittelua turhan ryppyotsaisesti. Oiva mäki kaikille, jotka eivät halua tuntea itseään tyhmiksi parempiensa joukossa!

Kävelyn harrastajille talvinen Otepää tarjoaa runsaasti luonnonkauniita reittejä. Kaupungin keskustasta, Spordihoonen eli urheiluhallin kyljestä lähtee Apteekkarin kävelyreitti, n. 3 km:n ohjattu luontopolku, joka vie vanhoille aktiivikäytöstä poistetuille hyppyrimäille, joissa vielä nykyisinkin Viron tulevat mäkitoivot omatoimisesti harjoittelevat. Apteekkarin kävelyreitti on omia suosikkejani. Sen poimuilevilla polustoilla olen koirien kanssa ulkoillut useasti.

Toinen suosittu kävely- ja polkupyöräreitti on Pyhäjärveä kiertävä 14 km pitkä Pyhäjärven reitti, jonka voi kiertää joko kokonaisuudessaan tai josta voi valita vain osan, kuten 3 km pitkän Murrumetsän reitin, sekin omia suosikkejani. Tai mikäpä estää vaeltamasta omia polkujaan, vaikka Pyhäjärven jäällä.

Otepään talvinen liikuntatarjonta on siis todella monipuolista. Kun listaan lisätään vielä moottorikelkka- ja mönkijäsafarit sekä tunnelmalliset rekiretket, löytyy vauhdin hurmaa varmasti jokaiseen makuun. Tarkempia tietoja saa Otepään matkailutoimistosta: www.otepaa.ee ja puh: +372 766 1200.

Ja minnekä majoittua? Mitäs luulette? Tietenkin Villa Ottiliaan. Ottakaa reippaasti yhteyttä!

tai soittakaa: +372 796 2000.

(Suurtapahtumien ajalla, MM-maailmancup ja Tarton maratoni, meillä on täyttä, mutta muuten löytyy talviajaksi vielä hyvin tilaa.)

PS. Valokuvia, myös Otepäältä ja talvesta voitte katsoa vaikkapa täältä: Ottilia Visions  vaikka onhan siellä paljon muutakin. Toinen kuvagalleria löytyy taas tällaisesta linkistä: Otepään talvi