---
Herään aamulla Air BnB -kämpiltäni virkistyneenä ja hyväntuulisena. Eilisen päivän takaraivossa vellonut melankolia tuntuu olevan kuin pois pyyhitty, samaan tapaan kuin eiliset uhkaavat sadepilvet ovat yön aikana tehneet tilaa kirkkaan siniselle aamutaivaalle.
Nopeasti peseydyn ja pukeudun ja lähden etsimään kahvilaa, joka olisi varhain auki. Löydänkin sellaisen ja muiden aamuvirkkujen ja aamun ensimmäisten töihin menijöiden kanssa juon kupposen kuumaa ja syön yhden sämpylän. Uhkun tutkimusmatkailijan energiaa ja intoa. Tänään lähden valloittamaan tähän asti minulle tutkimatonta territoriota: Rondan vanhaa kaupunkia eli La Ciudadia.
Reitti on selvä. Ensin Puente Nuevo -sillalle ja siitä yli. Edellisiltana olin ajatellut jo lähteväni sinne, mutta hipihiljaiset ja pimeähköt kadut saivat minun toisiin ajatuksiin. Tänään ei pimeydestä ole tietoakaan; vaikka aamu on vielä varhainen, aurinko paistelee kirkkaalta taivaalta. Ilma on vielä hieman kirpeä, kuten se tapaa olla korkeissa vuoristokaupungeissa, mutta se vain virkistää ja antaa töppösille lisävauhtia.
Ylitän Puente Nuevon ja huomaan että varhaisessa ajankohdassa on todellakin etunsa: tuntuu että olen ainoa kulkija koko vanhassa kaupungissa. Saan kulkea useamman tunnin tyhjillä kaduilla, tutustua ihastuttaviin aukioihin ja medinan muureihin ilman ihmismassoja. Toisaalta myös kaikki museot ovat kiinni ja kaupunkia jo pitkän tovin kierreltyäni alkavat ensimmäiset kahvilat vasta availla oviaan; tuoleja ja pöytiä nostellaan katukivetyksille ja A-tauluja asetellaan ravitsemusliikkeiden ovien eteen.
 |
| La Ciudad on, kuten niin monet Andalusian vuorikaupungeista, valkea kaupunki |
 |
| Kapeita kujia ja patioita |
 |
| Olen lähtenyt liikkeelle aikaisin ja saan vaeltaa kaupungissa liki yksin |
 |
| Ohellani näen suurella vanhan kaupungin aukiolla vain yhden jakeluauton, ihmisiä en ainuttakaan |
Rondan vanhempi historia on yhtä kuin La Ciudadin historia. Kaupungissa ovat vaikuttaneet keltit, (n. 500 eaa) jotka kutsuivat sitä Arundaksi. Heitä seurasivat foinikialaiset ja visigootit, mutta varsinainen kaupungin historia alkaa Julius Caesarin ajoista, jolloin kaupunki sai kaupunkioikeudet. Roomalaiset rakensivat kaupungin ympärille mahtavat muurit, joista on nykyisin vain pieniä rippeitä jäljellä.
Vuonna 713 Ronda siirtyi arabien haltuun ja sai nimekseen Hisn Ar-Rundah (Rundah'n linnake) ja se pysyi islamilaisena kaupunkina aina vuoteen 1485, vaikka vuosisatojen kuluessa eri berberihallitsijat siitä keskenään kinasivat ja vuoroin sitä valloittivat.
Maurien hallitsemat reilut 700 vuotta ovatkin jättäneet eniten arkkitehtuurillisia ominaispiirteitä kaupunkiin, vaikka reconquistan aikaan useimpien rakennusten julkisivuja uudistettiin sopimaan niiden uusiin kristillisiin tehtäviin. Ainoana selkeänä vanhana maurilaisena rakennuksena voidaan pitää nyttemmin museoitua arabialaista hammamia, islamilaista versioita roomalaisista kylpylöistä.
Rondassa uskotaan olleen aikanaan kaikkiaan 7-8 eri moskeijaa, mutta yksikään niistä ei ole säilynyt meidän päiviimme. Vain yksi minareetti on jätetty jäljelle: San Sebastianin kirkon yhteydessä oleva torni, joka muutettiin kirkon kellotorniksi kun moskeijasta rekonstruoitiin katolinen kirkko.
 |
| Ainoa säilynyt minareetti joka palvelee nyt San Sebastianin kirkon kellotornina |
Rondan vanha kaupunki on historiallisuudessaan, hiljaisuudessaan ja kauneudessaan sadunomainen. Valkeiden talojen reunustamien mutkittelevien kujien ja ns. pääkadun hienojen rakennusten ja komeiden kirkkojen ohella täältä löytyy myös rauhallisia puistikoita, appelsiinipuita ja puiden tuottamia varjopaikkoja, joille varmasti on kysyntää päivän jatkuvasti lämmetessä.
 |
| Vehreä puisto tarjoaa varjopaikkoja vanhan kaupungin keskellä |
 |
| Appelsiinipuita ja vehreä keskusaukio |
 |
| Jokaiselta kulmalta tuntuu aukeavan aina uusi kiinnostava maisema |
Olen kierrellyt vanhaa kaupunkia jo pitkään, kun tulen sen itäisimmälle reunalle ja löydän sieltä maurien medinan näkyvimmät ja parhaiten säilyneet muurit. Ne on rakennettu vuoren reunamalle ja yhdessä korkean pudotuksen kanssa ne ovat aikanaan muodostaneet erinomaisen puolustuksen kaupungille.
 |
| Vanhan medinan muuria |
 |
| Vanha mukulakivitie vie medinan portille |
 |
| Suojamuurit on rakennettu jyrkänteen reunalle |
 |
| Muureilta näkyy yli koko kaupungin |
 |
| Maisemaa muureilta alas katsottaessa |
Moriskojen synkeä ja pitkälti vaiettu historia
Perehtyessäni Rondan historiaan törmäsin myös termiin moriskot (suom. morisko, morisco, mourisco), jolla sanalla kutsuttiin muslimeita, jotka kääntyivät reconquistan aikaan katoliseen uskoon. Sana sai pian halventavan merkityksen.
Maurien hallintoaika, niin Rondassa kuten kaikkialla Andalusiassa, oli melko rauhallista uskontojen rinnakkaiselon aikaa. Kristityt ja juutalaiset olivat vähemmistönä, mutta heitä ei systemaattisesti vainottu.
Espanjan inkvisitiolaitos muutti tilanteen täysin. Vuoden 1492 jälkeen - kun Granada viimeisenä muslimien tukikohtana Iberian niemimaalla antautui - muslimien ja juutalaisten asema kävi hankalaksi. Heille tarjottiin kahta vaihtoehtoa: joko muuttaa pois koko Iberian niemimaalta ilman omaisuuttaan tai kääntyä kristinuskoon. Monet kääntyivätkin, ainakin pintapuolisesti, saadakseen pitää omaisuutensa. Salassa he saattoivat kuitenkin jatkaa islamistisia rituaaleja ja riittejä.
Moriskojen asema heikkeni jatkuvasti; katoliset fanaatikot epäilivät heitä yhä enenevissä määrin epäisänmaallisuudesta ja vainosivat heitä systemaattisesti. Monet moriskot lähtivätkin pakoon vainoja vuorille ja Ronda tarjosi heille yhden tällaisen pakopaikan.
Kauan ei Rondakaan tarjonnut moriskoille turvaa. Vuonna 1566 Filip II sääti lain, jolla kiellettiin arabian käyttö niin puheessa kuin teksteissä kaikkialla valtakunnassa. Lisäksi moriskojen tuli pitää kotiensa ovet avoimina aina perjantaisin, jotta oikeauskoiset saattoivat tarkistaa, ettei kotien muurien sisällä harrastettu islamin perjantairukouksia. Moriskoille lisättiin uusia rankkoja veroja. Ja heidät velvoitettiin kantamaan päähineissään sinistä puolikuuta merkkinä kastistaan. Liikkuminen ilman tätä merkkiä merkitsi välitöntä kuolemantuomiota.
Jatkuvasti kehnoutuneet olot nostivat moriskoissa kapinamielialaa ja he nousivat vastarintaan eri puolilla Andalusiaa. Näin myös Rondassa, missä kapinaa johti Al-Fihrey -niminen moriskopäällikkö. Lupaavan alun jälkeen Filip II:n joukot kuitenkin saivat nujerrettua kapinalliset. Sillä seurauksella että Filip II:n määräyksen mukaan tuli Rondan moriskot hävittää viimeiseen mieheen ja naiseen ja lapseen. Näin kävi. Ne muutamat jotka selvisivät verilöylystä myytiin orjiksi.
Moriskojen historiasta voi lukea lisää vaikkapa The Guardian-lehden artikkelista eli tästä.
 |
| Hotellin kyltissä viihtyvät sopusoinnussa Daavidin tähti, risti ja puolikuu. Aina ei ole näin ollut. |
 |
| Katoliset kirkot, kuten Iglesia del Spiritu Santo ovat korvanneet moskeijat |
 |
| Kirkontorni nousee yli asuintalojen kattojen |
 |
| Kirkon fasadi Rondassa |
 |
| Nunnapatsas vanhan kaupungin keskustassa. Lieneekö takana luoastari, sitä en tiedä. |
 |
| Katolinen usko näkyy kaikkialla |
Päiväni Rondan vanhan kaupungissa on ollut arvatenkin antoisa. Mutta reippainkaan tutkimusmatkailija ei jaksa ikuisuuksia liikkua ilman pientä tankkausta. Löydän vanhan kaupungin itäreunalta viehättävän ravintolan jonka terassi katsoo suoraan vanhan medinan muureille. Tilaan kahvin, ja vasta istuessani alas huomaan, miten väsynyt olenkaan, tai ainakin jalkani ovat. On siis aika hetki vain nauttia näkymistä ja vahvasta kahvista.
 |
| Kahvila jonka terassilta aukeaa näkymät vanhaan medinaan |
 |
| Koristeellinen lyhty kahvilan terassilla |
 |
| Kuuma vahva kahvi piristää kummasti |
Kahvin juotuani olen jo riittävän virkistynyt aloittaakseni paluumatkan kohti Puento Nuevoa ja kämppääni. Kello 12.00 on aika luovuttaa huone pois.
Kun saavun Ponte Nuevolle, suorastaan hätkähdän ihmispaljoutta. Turistit ovat jälleen aloittaneet eestaas haahoilun sillalla. Hetkeksi vanhan kaupungin hiljaisuudessa olin heidät tyystin unohtanut.
 |
| Eestaas eestaas koko päivän kulkee turistien lauma pitkin siltaa |
Pysykää kuulolla.
3 kommenttia:
No enpä minäkään tiennyt moriskoista mitään ennen tätä. Karmeaa meininkiä. Espanjalaisilla ei kyllä muutenkaan ole kovin lempeä historia vähemmistöjä kohtaan. Mietitäänpä vaikka nykyään espanjankielistä siirtomaa-aikojen Etelä-Amerikkaa, Francon joukkojen hirmutekoja Espanjan sisällissodan aikaan 1930-luvulla tai Guardia Civilin käyttäytymistä niinkin äskettäin kuin Katalonian itsenäisyyskahinoiden aikaan 2017.
Mutta nykypäivään: vallan viehättävä kaupunkihan tuo on, ja mahtavat näköalat. Tars varmaan...
Aah, patiot ja terassikahvilat...
Jaana
Hienoa, kun lähdit liikenteeseen aamuvarhaisella. Taas sait hienoja kuvia. Joskus ihmiskuhinaakin on kiva kuvata, mutta jos haluaa kuvia upeista maisemista ja rakennuksista, ihmismassat häiritsevät pahasti.
Tiedän, että matkakertomuksen kirjoittaminen ja paneutuminen historiaan, asiatietoihin yms. on aikaa vievää. Tosi kiva, ettei lukijan tarvitse googlailla, vaan olet kertonut myös paljon sellaista, mitä varmasti ei monikaan tiedä. Upeaa!
Lähetä kommentti