Hotellin minulle löysi kotoa käsin netistä Kimmo. Matkasuunnitelmat kun muuttuivat lennossa sen jälkeen kun Rooman pää niin sanotusti falskasi. Hotel Priorin sijainti oli keskeinen. Ja se oli hyvin edullinen. Siis sinne.
Hotel Priori on alun perin ollut aateliskoti renessanssin ajoilta, rakennus on peräisin 1400-luvulta. Hotellin omien kotisivujen mukaan osassa huoneita on jäljellä vielä vanhoja frescoja. Minun huoneessani sellaisia ei ollut. Mutta katto taisi nousta lähes neljän metrin korkeuteen.
Mainio huone, hieno kylppäri, hieman kehno palvelu (tyly respa), eikä wifiä. Mutta hei, ei sitä wifiä ollut 1400-luvullakaan, lohduttaudun.
 |
| Hotel Priori on tuolla vihreän peiton alla |
 |
| Huonekorkeus on huikea |
 |
| Kylppäri siisti |
Asettaudun siis aloilleni. Päivää on vielä pitkästi edessä. Ja suuntaan hotellilta kohti Perugian ydintä.
Tähän asti olen lentänyt siis liki pystysuorilla liukuportailla kallion reunamalla, kavunnut kapeaa mukulakivimäkeä eteenpäin. Vaikka päivä on kirkas, on mukulakivikadulla valo aika vähäistä, katu on kapea ja sitä vierustavat talot korkeita.
Kun putkahdan kujan päässä olevan portin läpi sokaistun hetkeksi. Tulen päivän huikaisevaan kirkkauteen ja aivan uuteen paikkaan. Mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa.
Tästä siis pulpsahdin ihan uuteen maailmaan:
 |
| Tästä sitä sitten pumpsahdetaan ihan uuteen maisemaan |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti