Latten Kimmolle valmistaman kortin myötä toivotan kaikille isille hyvää isänpäivää!
--
Yleisön pyynnöstä (heh, Nukke pyysi), alla vielä kuva josta Latte isänpäivänkortin taitteli:
Tarinoita Virosta, hotellinpitämisestä, elämänmuutoksesta ja elämästä yleensäkin
10 kommenttia:
Ihana kortti saada!
Tuota ihanaa koiran hymyä olis ollu kiva kattoo vähän tarkemmin. Kortti on taitettu niin että kuva ei näy niin hyvin. Aivan kuin koiran hampaat näkyis kuvas ! Hauska hymy koiralla !!
SusuPetal, olisitpa nähnyt päivänsankarin ilmeen!! Isänpäivät ovat meillä aina hieman herkät, koska Latten isällä on myös ihmislapsia, jotka ovat ottaneet asiakseen olla huomioimatta isäänsä millään lailla.
Nukke, kuva nauravasta karvapojasta on nyt blogiin lisätty.
Ihana kortti. =)
Pitkästä aika ehdin lueskella tapahtumia ja kaikenlaista onkin ehtinyt tapahtua, niin hyviä kuin huonojakin. Osanottoni enosi poismenon johdosta. =(
Kiva, että Latte on saanut koirakaverin. Grialla on toistaiseksi nolla kappaletta tallinnalaisia kavereita, mutta toivottavasti niitä alkaa pikkuhiljaa tulla.
On se hienoo huomata, että muutkin karvakorvat ovat muistaneet iskää...
Moi Pyry-Mäyris, teitsä kans kortin, jee.
Terveisin Latte
Suski, tiedän ongelman. Kaupungissa asuessani (siis Hesassa) tapasimme käydä koirapuistoissa missä sai mukavasti kontaktia lajitovereihin. Täällä sellaisia ei ole, miten lie Tallinnassa.
Toivotaan että Gria ei silti ihan masennu koirakavereiden puutteesta.
Tiedän tasan yhden koirapuiston Tallinnassa ja sekin on tuolla kaupungin toisella puolella. Mutta Gria ei ole kovin sosiaalista sorttia ja täytyy katsoa tosi tarkkaan kenen kanssa sitä voi päästää tutustumaan, lähinnä isojen urosten kanssa voi.
En tiedä miten se sitten kaipaa seuraa. Se on niin kovasti kiinni minussa, ettei ikinä malta kunnolla leikkiä muiden kanssa.
Suski - ei siellä naksu-koulutuksessa ole ollut sopivaa kaveria?
Eipä silti, vanharouva-Ronja kävi ikääntyessään hyvin valikoivaksi kaverien suhteen, riippumatta siitä että vietti lapsuutensa koirapuistoissa erilaisten karvakaverien kanssa. Vanhoilla päivillään ei sulattanut enää ketään, ja ikävä kyllä, opetti samaa doktriinia Lattelle tämän pentuvuosina.
Tarttee kysellä, jos vaikka meijän koutsi lähtis joskus koirinensa meijän kanssa ulos. Sillä on kaks dobermanniurosta ja niille Gria tuskin alkaa ryppyilemään. =)
Lähetä kommentti