Blogiväsymistäkö?

Onpa tässä vierähtänytkin aikaa viime bloggauksesta. Yksityispuolelta on tullutkin jo kyselyitä, että onko kaikki hyvin kun mitään ei kuulu.

On, toki. On vain jonkinlainen blogiväsymys iskenyt – ajatukset ovat jotenkin puolinaisia, lieneekö kovat pakkaset ne kangistaneet.

Meillähän oli tässä useampi viikko melko kipakat pakkaset. Matalimmillaan lämpötila laski –32 asteeseen. Useimpina aamuina oli sellaista –25...–29°C. Aurinko paistoi kuin hullumielinen, mutta jotenkin nuo yli
–25°C lukemat ovat sellaiset, että ei ihan hirveästi ulos houkuta.

Presidentinvaalitkin tulivat ja menivät ja kieltämättä herättivät pitkästä aikaa innostusta myös tässä päässä. Kävimme Tartossa äänestämässä Suomen kunniakonsulaatissa ja väkeä oli paikalla runsaasti. Emme olleet siis ainoat, jotka halusivat jollain lailla vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen ja julkisuuskuvaan.

Villa Ottiliassa on nyt pyörähtänyt käyntiin kaikkein kiirein sesonki, asiakkaita on seuraavat kolme viikkoa koko talo täynnä, muutamaa puolikasta vapaapäivää lukuunottamatta. Sekin on hyvä, sillä täytyy sanoa, että tammikuu oli luvattoman hiljainen. Kyllä tuo talouden epävakaisuus näyttää nyt puraisevan suomalaisten matkusteluhalukkuuteen.

Valokuvaillut olen aika laiskasti - kuten sanottua, sisätiloissa meni pari viikkoa lähes kokonaan. Mutta parina päivänä kuitenkin otin ihan asiakseni lähteä kuvaamaan ihastuttavaa Etelä-Viroa. Ajelin lähitienovilla ja etsin niitä kauneimpia näkymiä Otepään kumpumaisemasta.

Tervetuloa siihen ihan itse tutustumaan! Maaliskuun alusta on hyvin tilaa, ja maaliskuussa yleensä on ollut ne kaikkein upeimmat ilmat – aurinkoa ja vain hieman pakkasta!

Hellenurmen vesimyllyn vanhoja vimpaimia.

Kumpumaisemaa Vana-Otepäältä.

Villa Ottilia helmikuussa 2012

Huurrepuita metsän reunassa

Vanhaa pihapiiriä

Luminen kuusiaita Valgjärvellä

Otepään kumpumaisemaa

Huurteinen koivu