maanantai 24. tammikuuta 2011

Tarton kisakatsomo

No niin, Otepään kisat on jälleen hiihdetty, suomalaiset eivät menestyneet, mutta Otepää ja ennen kaikkea Otepään vesi on hetkeksi noussut uutisiin.

En tiedä, kuinka tätä on Suomessa uutisoitu, mutta täkäläisissä lehdissä nousi uutiseksi Suomen hiihtojoukkueen valmentaja, jonka mukaan Otepään vesi nosti yhden hiihtäjän veren hemoglobiinia niin, että hän ei voinut osallistua kisaan.

Anna mun kaikki nähdä ja kuulla! Vai sellaista vettä meillä! Jättäkäämme uutinen suosiolla sikseen - johan tällaiselle väitteelle nauraa jo naapurin nauriit, vai mitkä ne on jotka tapaavat nauraa.

Minä en aiemmista vuosista poiketen ollut paikalla lainkaan. Olin Tartossa, vaikka alkuperäisen suunnitelman mukaisesti minun piti olla Võsulla. Lumi ei päästänyt minua tykö, ja päätin sitten viettää viikonlopun Tartossa, Rummukaisen perheen hyvässä huomassa. Ja seurasin kisoja telkusta.

Risto leikkii Rummukaisen kanssa


Rummu esittelee lumivalkeaa hammaskalustoaan


Rummun pepsodenttihymy

Seija ja Risto asuvat Tarton liikekeskuksen tuntumassa, korkean korkeassa kerrostalossa, josta on hyvät näkymät kaikkiin ilmansuuntiin. Ja minunhan oli sitten tietenkin aivan pakko yrittää tallentaa näkymiä kameralle.


Iltanäkymää kävelysillalle, takana Annelinnan kaupunginosan taloja

Näkymää Tarton Kaubamajalle


Kaksi stupaa, kuten Nepalissa? (Itse asiassa uusi Tarton tiedekeskus)

Annelinnaa aamuhämärissä kuvattuna

Teatterissakin ehdimme käydä, joskin minun käyntini jäi hieman puolinaiseksi. Lähdimme katsomaan Vanemuise-teatteriin suomalaisen Mika Myllyahon kirjoittamaa tragikomediaa: Kaaos, jossa käydään läpi kolmen nuoren ja menestyvän naisen elämän todellisia taustoja kun ote elämään alkaa luisua.

Minulla luisui ensimmäisen 10 minuutin aikana ote näytelmään. Sain yskänpuuskan, joka pakoitti minut pois salista ja pihalle köhimään. Väliajan jälkeen palasin takaisin saliin ja katsoin köhimättä jälkimmäisen näytöksen. Ja jotenkin en saanut otetta koko näytelmästä. Että ei siitä sen enempää.

Kotiin palattuani minua odotti hieman kalpea mies, joka oli paiskonut töitä olan takaa viikonlopun yli huolehtien Villa Ottiliassa yöpyneistä kisavieraista. Mies oli sitä paljon rasittuneen oloinen, että olen yrittänyt korvaukseksi olla koko päivän oikein oikein kiltti.

Taidankin nyt mennä hetkeksi rapsuttamaan työmiestä korvan takaa. Joten ei tällä kertaa tämän enempää.

9 kommenttia:

Maris kirjoitti...

Se vesikommentti oli kyllä erittäin mielenkiintoinen! Postimehen kommenteista tosin luin (en tiedä miten luotettavia ne ovat..), että huippu-urheilijat eivät koskaan ulkomailla juo hanavettä, johtuen ilmeisesti erilaisesta bakteerikannasta jne. Joten siihen nähden valmentajan kommentti tuntuu vielä erikoisemmalta. Ja kai sitä nyt vesipulloja osaa jokainen ostaa, jos hanavedet eivät kelpaa ...

Tiina Linkama kirjoitti...

Maris - juuri niin.

Ja voin tässä käsi sydämellä, juhlallisesti vannoa että Otepään vesi on niin priimaa kuin olla ja voi. Se on pohjavettä joka tulee yhdestä Viron suurimmista luonnonsuojelualueista.

Ja minä tiedän mistä puhun. Onhan vetemme testattu aika ajoin ja todettu aina erinomaiseksi.

Niistä pullovesistä en osaa sanoa mitään, kuka niitä tutkii tai tietää mistä ne tulevat.

Sirkku kirjoitti...

Olinkin ajatellut kysyä, tuoko hiihtojutut teille asiakkaita, mutta sain jo vastauksen. Onko teillä B&B, vai laitatteko enemmänkin sapuskaa yöpyjille.

Anne-Mari kirjoitti...

Terve!

Sinulle on tunnustus blogissani, lisää jos haluat :)
Kiitos, että muistat meitä päivityksilläsi.

Tiina Linkama kirjoitti...

Sirkku - meillä on B&B -majoitus. Talo tarjoaa aamiaisen - oikeasti aika muhkean - ja sitten neuvoo ja ohjaa porukoita kaupunkimme parhaimpiin ja edullisimpiin ravintoloihin, joita on monta.

Kun meillä on ryhmiä, jotka haluavat esimerkiksi kokata itselleen kevyttä iltapalaa, onnistuu se kun asiasta sovitaan.

Me itse emme jaksa / ehdi aloittaa mitään suurkeittiötoimintaa ryhmille, emmekä oikein ehdi, kun kaksin kuitenkin olemme, kokkailemaan pienemmillekään seurueille.

Anne-Mari - olen kovasti imarreltu. Kiitos. Liitän tunnustuksen hetimmiten omille sivuille.

Sylvia kirjoitti...

No johan tälle vesihommalle nauraa naurismaan aidatkin (niin se sanonta meni!) ja se ei ole muuta kuin typerä yritys selittää suomalaisten huonot kilpailusaavutukset! Jos olisi tullut liuta pallipaikkoja niin johan olisi ollut varmasti voimavettä!!
Meikäläisillä onneksi meni vähän paremmin, niin ettei tarttenut ruveta poisselityksiä keksimään.

Rapsutukset täältäkin sille urhealle isännälle joka on työn raskaan raatunut!! :-)

Vallaton mummeli kirjoitti...

Minä kävin Ryhmäteatterissa katsomassa Kaaoksen pari vuotta sitten. Ryhmiksen Kaaos oli mahtava. Upeat naisnäyttelijät.

aimarii kirjoitti...

Voi, voi, noita valmentajien selontekoja! Onhan paljon ollut aiemminkin juttua, miten kyseihen hiihtäjän hemoglobiini tuppaa kipuamaan. Ei ollut siis eka kerta, kun "vesi ei maistunut" Se siitä. Tää vuosi on nothahdusvuosi Suomen hiihdossa. Ei aina voi olla hyvä.
Tarton kuvat oli upeita.
Olet varmaan jo hemmotellut punavärit ahkeran uurastajasi poskille!

Tiina Linkama kirjoitti...

Sylvia - tosiaan, naurismaan aidat! Minä hapuilin aidanseipäitä ja lanttuja ja nauriita. Ja isäntä kiittää myötätunnosta.

Vallaton mummeli - tämäpä oli mielenkiintoinen tieto, että Ryhmiksessä on nätelmä esitetty. Ketäköhän siinä oli päärooleissa? Minähän en oikein etukäteen edes tiennyt minne olen menossa kun päätimme aika ex tempore lähteä teatteriin. Ja kuten sanottua, meni vähän ohariksi minulla kun ensimmäinen näytös meni käytävillä ja pihalla köhien. Pahuksen kuiva ilma teatterisaleissa!

aimarii - aivan! Hölmöt ovat hölmöjen selitykset! Kiva jos Tarton kuvat upposivat. Ei ollut paras mahdollinen ilma kuvaukseen. Ja isäntää yritetään täällä vielä hellitellä, kilttiä miestä kun ei hellittele koskaan liikaa (mikä aina välillä tuppaa unohtumaan.)