Vivian Maierista innostuttuani olen tänään kahlaillut tällaista sivustoa läpi, jossa esitellään maailman kuuluisimpien valokuvaajien töitä:
http://www.masters-of-photography.com/
Olen ihastellut nyt A- ja B-kirjaimet läpi ja tehnyt muutamia puikkauksia myös C:n. Erityisen mieltynyt olen ollut Brassaïn öisiin Pariisi-kuviin. Mitä tunnelmia! Ja vähän paheellistakin.
Sitten täytyikin jo itse päästä kuvaamaan - ei minusta kyllä ihan heti tule Imogen Cunninghamin kaltaista kasvien kuvaajaa, mutta maasta se pienikin ponnistaa. (Ulos ei tee tänäänkään mieli pistää varvastaan, on tuo loskaksi muuttuva lumimassa niin luontaan työntävää.)
Kuvauskohteena oli verannalle saattohoitonsa päättämisen jälkeen siirretty pystyyn kuivunut viherkasvi. Siinä oli jotain perin japanilaista ja herkkää.
Ja tämmöttii sitten syntyi:
ISO 200, speed 1/1000, f1.4
ISO 200, speed 1/640, f1.4
Camera: Canon EOS 1000D + Canon EF 50 mm/1.4f
7 kommenttia:
Vähällä etten vetänny penseleitä esille samantien, ku näin nämä kuvat, olivat silmille ja mielelle niin kovasti mieluisat...;)
Ei hullumpaa, myös kuolleessa kasvissa voi olla sitä jotakin!!
Tykkäsin varsinkin tuosta mustavalkoisesta, mutta värikuvassa on ihana auringonsävy!
Sehän mukavaa jos kuva inspiroi Maikkua maalauspuuhaan!
Japanilaisuutta siroutellaan ja herkkyytellään viestittää kauniisti.
Kiva jännite syntyy kuvaan taustan ikkunanko (?) karmilla.
Vaikka saattohoitolaisesta onkin kyse, niin lämpöisen hehkun antaa kuoleva värikuvana.:)
Kiitos Liplatus kommnetista. Kuvan taustalla on verannan ikkunankarmit, joiden toivoin tuovan kuvaan rajattua selkeyttä näennäisesti sekasortoisten kasvien vastapainoksi.
Kauniit kuvat molemmat. Mustavalkoinen on aina mustavalkoinen, eli siinä on aina viehätyksensä. Mutta tuosta värillisestä hehkuu hienoa lämmintä tunnelmaa, vaikka ikkunalasi tuntuukin olevan jäässä.
Kumpikin viehättää. Värillisessä terävän ja utuisen kontrasti, materiaalintuntu.
Mustavalkoisessa sommittelun hienostunut , yksinkertainen liike. Japanilaisuus.
Lähetä kommentti