torstai 27. toukokuuta 2010

Valokuvatorstain 168. haaste: Viesti

Kiireiden vuoksi en ehdi kuvaamaan nyt uutta kuvaa valokuvahaasteeseen, kaivan siis vanhoja kätköjä.

Kuvani on päivästä jolloin pieni, itsensä henkihieveriin juossut Varnjan kulkukoira, Rummukainen, kohtasi äitinsä.

Koira, joka pelkäsi kaikkea ja kaikkia, tarrautui tulevan äiteensä jalkaan, ja hänen viestinsä oli:


Älä jätä!



Tarinaa siitä miten Rummukainen löysi kotinsa, voi lukea täältä: Kulkukoiran tarina. Suosittelen nenäliinoja, jos tapaatte olla luonnoltanne herkkiä pienten hylättyjen koirien viesteille.

12 kommenttia:

eem kirjoitti...

Selkeä ystävyyden viesti!

Kaanon kirjoitti...

Aivan ihana kuva jonka viestikin on selkeä.

Korppi kirjoitti...

Oikean viestin vaistoaa sekä ihminen että eläin.
Hieno kuva.

Peregrina kirjoitti...

Taidatkos tuon selkeämmin viestittää asiaasi!

SusuPetal kirjoitti...

Koskettava kiinni pitäminen, selkeä viesti.

Reija kirjoitti...

Ystävyyden viesti - yksi parhaista.

Tapsu kirjoitti...

Hellyttävä viesti!

Tiina Linkama kirjoitti...

Kiitos kaikille kommenteista.

Tämän viestin sanoma oli läkähdyttävä hädässään, mutta onneksi tarinalla oli onnellinen loppu.

Tiina Linkama kirjoitti...

Tämä piti vielä lisäämäni, itse pidän kuvasta myös siksi että naisen takki muodostaa (hieman reunoiltaan epämääräisen) punaisen sydämen, joka tuntuu viestivän myös hänen tunteitaan.

Anonyymi kirjoitti...

Ihana kuva! Ja nenäliinat tosiaan olivat tarpeen Rummukaisen tarinaa lukiessa. Olen itsekin viimeisen päälle eläinrakas ihminen.

Olin viime keväänä n.5kk Petroskoissa opiskelemassa ja löysin meidän talon rappukäytävästä hylätyn kissanpennun, jolla oli ikää ehkä 5-6vkoa. Se ei ollut kulkukissan pentu, vaan ihan selvästi ihmisiin tottunut. Jo vajaassa kahdessa vuorokaudessa se oli myös täysin sopeutunut mun omaan kissaan ja koiraan.

Tutuille yritin kisua tietty tyrkyttää, mutta kaikilla oli jo kissa tai koira, liian pieni asunto tms. Ja niinpä sille hankittiin madotus, siru ja rokotukset ja Tyyppi matkasi kesäkuussa meidän mukana Suomeen. =)

Suski

Kini kirjoitti...

Viesti on ihana!!! Ymmärrettävä!

rummun äiskä kirjoitti...

Itkettää...
Rummukainen on niiiiin rakas perheenjäsen.
Kiitos vielä Tiina, sekä kuvasta, että koirasta.