Uutta liikeideaa pukkaa

Sanotaan että perheellisen täytyy yrittää. Ja olenhan se yrittäjä minäkin, tai ainakin nykyisin ruksin kyselykaavakkeista sen vaihtoehdon, kun käsketään merkitsemään ammatti.

Tässä uusin yritykseni, ja sen taustat.

Eilen lähdin ajelemaan yksin Latviaan, renkaita puhkovien teiden uhalla. Ajelin kaiken kaikkiaan 423 km eli tein reissun Baltezersin taimistoille ja takaisin. Ja se on paljon minun kaltaiselleni autoilijalle, joka viimeiseen vuoteen ei ole ajanut kilometriäkään. Menomatkan taitoin suorinta ja surkeinta tietä Valga - Valmiera - Riika, takasin palasin Via Balticaa pitkin.

Perheemme toinen äänivaltainen jäsen ei ollut pahoillaan poistumisestani, jättihän se hänelle koko pitkän päivän omien ajatusten ja omien töiden kanssa, ilman häiritsevää kohinaa vasemmasta kaiuttimesta. Ainoa, mitä mies hieman mietti oli, että mihin ne kasvit sitten taas laitetaan. Kun piha on jo valmis.

Minä hymyilin vinosti. Piha on jo valmis. Vain mies, ja mies, joka ei ole sisäistänyt puutarhanhoidon syvintä olemusta, saattaa sanoa tai ajatella noin. Piha ei ole koskaan valmis.

Totta kuitenkin, että tällä hetkellä pihalla on selkeä ilme tai ainakin sille on muotoutumassa selkeä ilme, johon ex tempore -ostokset eivät oikein sovi. Mutta ei se silti tarkoita, etteikö ilmettä voisi muuttaa...

Rauhoittaakseni miestä paljastin tälle uusimman liikeideani. Idean, jonka voimalla jaksoin ajaa tuon hervottoman 423 kilometrin matkan möykkyisillä teillä, renkaiden puhkeamista peläten.

Ja liikeidea on tässä:

Runsaan viikon kuluttua on meille tulossa iso ryhmä puutarha-aktiiveja, jotka kiertelevät ensin Pohjois- ja sitten Etelä-Viron kasvitarhoilla päätyen lopulta Türin kukkakarnevaaleille. Päätin hankkia pienen ja maltillisen otoksen Baltezersin maanmainioita ja hyväkuntoisia taimia ja myydä niitä asiakkaille erinomaiseen hintaan, josta itsellekin jää pieni kate. Ja, loput, jotka kaupaksi eivät mene, saan pitää, eli istutan sitten joko Villa Ottiliaan tai sitten Topun kesämökille. Kaikki voittavat!

Sanoista siis tekoihin. Lähdin aamuvarhain pontevana ajelemaan kohti Riikaa. Matkalle jäi vaikka mitä kaunista valokuvattavaa, mutta en ehtinyt pysähdellä, sillä kutka oli kova: äkkiä Baltezersille.
Siellä minut vastaanotettiinkin ilahtuneina, heh, siellä minut tunnetaan.

Aloin tehdä ostoksia, ja mikä oli ostellessa kun valikoimat ovat tätä luokkaa:

Ja miten voi olla ostamatta, kun pienet havut suorastaan hyppäävät tielle, katsovat kauhuissaan katoavia ostoskärryjä ja  huutavat: "Ota minut!"

Enhän minä julma voi olla, en  pienille havuille enkä muillekaan innokkaille ostamista odottaville taimille. Noukin siis matkaan niin paljon kuin autoon mahtui. Ja mahtuihan sinne.

Tässä ostoslastini, vain kaksi kärryllistä, minkä ylpeänä heti kotijoukoille kerroin tekstarilla (joskin kärryn pituus on n. 3 metriä, minkä unohdin kertoa.)   :-)

Ja sitten ajelin jälleen kotiin. Väistelin kuoppia teillä ja lauleskelin hyvää tuultani ääneen. Totesin, että oli tämä reissu ajamisen arvoinen!

Illalla olin kyllä kaikesta ajamisesta ja puuhastelusta ja kiihtymyksestä niin naatti, että kupsahdin petiin suorilta jaloilta. Arvelin nukkuvani kerrankin pitkään.

Mutta heräsin jo ennen seitsemää, päällimmäisenä ajatuksena rakentaa myyntinäyttely. Edellisenä iltana olin jo lähettänyt kehitykseen valokuvat joka kasvista, niiden kasvutavasta, hoidosta jne... Eli valokuvasin Baltezersilla jokaisen ostamani kasvin kyltin, josta selviävät tärkeät ostajaa kiinnostavat faktat:

Ja sitten siis myyntinäyttelyä rakentamaan. Ja tällainen siitä tuli. 62 söpöä kasvia odottaa nyt uutta kotia:

Ja hintakaan ei ole paha: myyn kasvin kuin kasvin (paitsi nuo todella isot pallotuijat, joista tahdon hieman enemmän) kuluttajaystävälliseen hintaan 4 € tai vielä edullisemmin, jos asiakas päätyy useampaan kasviin, eli kolme kasvia kympillä.

Jos tätä kirjoitusta lukee joku, joka on osallistumassa kasvimatkalle, niin laitan oheen vielä listan myytävistä kasveista. Useimpia pienokaisia on vain kaksi kappaletta, joitain omia suosikkejani, kuten matalaa sinistä Blue Carpet -himalajankatajaa neljä kappaletta.

Huom - kuvaa klikkaamalla se suurenee ja on helpommin luettavissa.

---

Ja kuten ostoskanavalla tavataan sanoa: eikä tässä vielä kaikki! Koska olen kuullut että matkalaisilla on ollut toiveita käsityöliikkeissä käynnin suhteen, olen päättänyt myös laittaa myyntiin lankoja, joita olen viimeisen kahden kolmen vuoden aikana haalinut. Ja nyt ei ole kyse mistään surkeista akryylilangoista, vaan parhaista villa- ja mohair-langoista, joita saatavilla on. Tuotemerkit: Novita, Løve Garn, Patons, Fonty... kaikki jotka jotain langoista tietävät, osaavat arvostaa valikoimaa. On merinovillaa, villaa, mohairia, alpakkaa, sekoite- ja efektilankoja...

---

Niin että tällaista uutta liikeideaa pukkaa Otepään yrittäjältä. Toivon, että kauppa käy. Ainakaan hinnat eivät ole pahat. Langatkin tulevat olemaan merkittävästi edullisempia kuin mitä Suomessa, ja useimpia ihania lankoja ei Suomesta edes saa, paitsi ehkä Stockan Neoviukselta, ja siellä hinnat ovat jotain ihan muuta...