sunnuntai 22. marraskuuta 2009

Otepää ja talvi - ja sen mahdollisuudet

Olen niin pitkään laittanut blogiin valokuvausjuttuja, että kohta Virosta innostuneet lukijat vaihtavat kanavaa jonnekin muualle. Siksipä yritän palata takaisin perusasioiden pariin eli Viroon. Lupaan rakentaa tänne sarjan joka esittelee Etelä-Viron kaupunkeja ja niiden tarjontaa matkailijoille.

Aloitan tietenkin omasta kotikaupungistani eli Otepäästä. Ja keskityn tässä esittelyssä puhtaasti siihen, mitä kaupungilla on talvella tarjota matkailijalle. Kevät, kesä ja syksy ovat nekin kaikki hyviä matkailukausia, mutta koska talvi on tuloillaan, puhun siis talvesta.

Otepää on eläväinen kahden tuhannen ihmisen kaupunki Etelä-Virossa, Valgamaalla. Virolaisittain kaupunki on kuitenkin poikkeuksellinen, sillä se on vahvasti profiloitunut matkailuun.

Otepää on Viron kiistaton talvipääkaupunki, joka tarjoaa talven riemuja kaiken ikäisille. Niin aktiiviurheilijoille, lapsiperheille kuin luontomatkailijoille. Kaupunki sykkii elämää ja liikettä koko talvikauden. Montako 2000 ihmisen kaupunkia Virossa tiedätte, jolla on tarjottavinaan mm. kaksi yökerhoa, runsas joukko ravintoloita, kahviloita, keilarata, golfkenttä, uimahalli, kuntosalit, puhumattakaan Viron kuuluisimmasta hiihtostadionista?

Otepään sijainti ja maasto ovat kuin luodut liikkumiselle. Kaupungin keskellä sijaitsevan Linnavuoren huipulta, Otepään vanhan linnan raunioilta, aukeaa kumpuileva mäkimaisema, joka jatkuu silmänkantamattomiin. Linnavuoren ohella kannattaa kiivetä myös Hobusemäelle ja Harimäelle, joista jälkimmäisen huipulla on näköalatorni. Maisemat mäenhuipuilta ovat palkitsevat. Muita näköalatorneja löytyy Väike Munamäeltä, pari kilometriä kaupungin keskustasta Valgan suuntaan. Kaikkein uusin torni on Tehvandin urheilupuistossa sijaitseva 90-metrinen hyppyrimäki, jonka huipulla on näköalatasanne. Viimeiseen vie jopa hissi.

(Ja nyt siis selviää lukijoille viimeistään, mistä olen ne kaikki korkealta otetut valokuvat napannut.)

Pulkkamäkiä on kaikkialla, ainoa mitä tarvitsee tehdä on kiivetä sopivaksi katsomalleen kukkulalle ja viilettää alas. Pulkankin voi hankkia paikan päältä. Toinen vaihtoehto on hankkia lippu tubing-mäkeen, joita on kaupungissa kaksi, toinen kaupungin keskustassa, toinen Ansomäellä. Tubing-mäissä lasketellaan auton sisäkumia muistuttavilla pyöreillä donitseilla, jotka pyörittävät laskijaa mielin määrin. Mäestä ylös tullaan hissillä.



Voin kertoa omasta kokemuksestani, että tämä on tosi hauskaa puuhaa.




Hiihtäminen on Otepään ykkösharrasteita talvella, eikä suotta. Hiihtoreittejä on kaiken pituisia ja tasoisia alkaen Tehvandin hiihtostadionin hoidetuista ja valaistuista laduista päätyen tasaisiin ja idyllisiin latuihin Pyhäjärven jäällä. Otepään lähistöllä, Käärikun urheilukeskuksessa on myös hyvät hoidetut ladustot, kuuluisimpana Kekkosen latu, 15 km pitkä lenkki, jonka UKK hiihti vierailullaan Virossa vuonna 1964.




Lasketteluun ja lumilautailuun on Otepäällä tarjolla kaksikin mäkeä: Väike Munamäen lyhyt mutta jyrkkä mäki ja Kuutsemäen pitkä ja loiva mäki, joka on oivallinen lapsiperheille ja laskettelua vasta aloittaville. Mäkiliput ovat Suomen hintoihin nähden edulliset. Suksi- ja lumilautavuokraamoja on kaupungissa useita.




Mäet eivät ole kovinkaan haasteellisia kokeneelle laskettelijalle, mutta aloittelijalle sitäkin sopivampia. Virossa laskettelu ei ole samalla tavoin jokamiehen harrastus kuin mitä Suomessa. Niinpä esimerkiksi Kuutsemäellä näkee paljon aikuisia aloittelijoita, jotka eivät ota harjoittelua turhan ryppyotsaisesti. Oiva mäki kaikille, jotka eivät halua tuntea itseään tyhmiksi parempiensa joukossa!

Kävelyn harrastajille talvinen Otepää tarjoaa runsaasti luonnonkauniita reittejä. Kaupungin keskustasta, Spordihoonen eli urheiluhallin kyljestä lähtee Apteekkarin kävelyreitti, n. 3 km:n ohjattu luontopolku, joka vie vanhoille aktiivikäytöstä poistetuille hyppyrimäille, joissa vielä nykyisinkin Viron tulevat mäkitoivot omatoimisesti harjoittelevat. Apteekkarin kävelyreitti on omia suosikkejani. Sen poimuilevilla polustoilla olen koirien kanssa ulkoillut useasti.

Toinen suosittu kävely- ja polkupyöräreitti on Pyhäjärveä kiertävä 14 km pitkä Pyhäjärven reitti, jonka voi kiertää joko kokonaisuudessaan tai josta voi valita vain osan, kuten 3 km pitkän Murrumetsän reitin, sekin omia suosikkejani. Tai mikäpä estää vaeltamasta omia polkujaan, vaikka Pyhäjärven jäällä.






Otepään talvinen liikuntatarjonta on siis todella monipuolista. Kun listaan lisätään vielä moottorikelkka- ja mönkijäsafarit sekä tunnelmalliset rekiretket, löytyy vauhdin hurmaa varmasti jokaiseen makuun. Tarkempia tietoja saa Otepään matkailutoimistosta: www.otepaa.ee ja puh: +372 766 1200.

Ja minnekä majoittua? Mitäs luulette? Tietenkin Villa Ottiliaan. Ottakaa reippaasti yhteyttä!

tai soittakaa: +372 796 2000.

(Suurtapahtumien ajalla, MM-maailmancup ja Tarton maratoni, meillä on täyttä, mutta muuten löytyy talviajaksi vielä hyvin tilaa.)

PS. Valokuvia, myös Otepäältä ja talvesta voitte katsoa vaikkapa täältä: Ottilia Visions  vaikka onhan siellä paljon muutakin. Toinen kuvagalleria löytyy taas tällaisesta linkistä: Otepään talvi

7 kommenttia:

Marjattah kirjoitti...

Talviurheilijalle siis varteenotettava osoite, ja muillekin! Nämä kuvat ovat myös valoterapiaa sumuun tottuneille silmille :) Tosin pitkästä aikaa aurinko näyttäytyy täällä, toivottavasti myös siellä?

Kaikki kuvasi tässä blogissa palvelevat mainiosti myös Viron matkailua. Näen niissä eksoottisen ulkomaankohteen , joka on hämmästyttävän lähellä :)

Tiina Linkama kirjoitti...

Marjatah:lle - koska tulet kylään? Koska lähellä oleva eksoottinen ulkomaankohde on riittävän houkutteleva ihan oikeaan fyysiseen visiittiin?

Tiina Linkama kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Marjattah kirjoitti...

Laitat liian upeita kuvia! Minähän käyn siellä harva se päivä :)

Marjattah kirjoitti...

Ja vakavasti: kyllä, olisi aivan upeaa käydä siellä.

Vallaton m kirjoitti...

Aivan huikeita kuvia, tulee talvea ikävä. Onpa Otepää ihan vakavasti harkittava talvimatkailukohde.

Tiina Linkama kirjoitti...

Talvea on jo, totta tosiaan ikävä.

Kaupungissa tuo sateinen ja harmaa alkutalvi on jotenkin siedettävä, mutta täällä luonnossa, metsän keskellä, jos vähän suoristetaan totuutta, sillä kaupungissahan me asutaan, vaikka sen laitamalla, tämä pimeä ei-mitään -aika on kaikkein synkin.