Tästä klikkaamalla löytyy sitten lisää kuvia päivän tunnelmista.
Kyse oli siis kansanjuhlasta ja pilkkikisasta Pyhäjärven jäällä. Kisa pidettiin nyt jo 11. kertaa, ja sen suosio on vuosien mittaan vain kasvanut.
Ja mitkä juhlat ne olivatkaan! Tällaisesta minä pidän! Yllä on siis linkki, josta voitte katsella kuvia päivän kohokohdista: Kuvia on aika monta, mutta vähemmällä ei tunnelma olisi tullut mielestäni riittävän hyvin esille.
Tai siis, näin kuvia katsellessani ajattelin. Minä itse tykkään tästä kuvagalleriasta kovasti. Olisi tooosi kiva kuulla myös teidän mielipiteitänne. Pliis (pienellä äänellä pyydettynä.)
Mutta sitten asiaan:
Kultakala eli Kuldkala 2009 kisan ideana on pilkkiä etukäteen merkitty kala, jolla on mahdollisuus voittaa kilo kultaa. Järveen on muutama päivä ennen kisaa siis laskettu kourallinen merkittyjä kaloja – yksi niistä kantaa selässään kiloa kultaa.
Ja väkeä, kalamiehiä saapuu paikalle tuhansin. Kansanjuhliin osallistuvia on vielä enemmän. Lukuja en vielä osaa antaa – lehdistötiedotetta yhä odottelen.
Mutta silmämääräisesti väkeä on paljon. Ja kaikilla on HYVÄ MEININKI!
Ja tämä onkin Kuldkalassa parasta. Ihmiset tulevat pukeutuneina hassuihin pukuihin, he tulevat kalastamaan, termospullojen ja taskumattien kanssa. Ja vaikka kisan pääpalkinnot ovat huikeat, tulee suurin osa kisaajista paikalle hauskanpidon merkeissä. Jäällä tanssitaan. Jäällä bailataan. Ja kukaan ei ota itseään kovin vakavasti. Päivän lopussa kaikkien askel ei ole enää kovin vakaa. Haitanneeko tuo.
Minä vietin koko päivän jäällä kuvaten ihmisiä, tunnelmia. Välillä, huomaamattani huomasin tanssivani musiikin tahtiin. Hyvä tuuli tarttuu!
Laitan oheen kuvagallerian, jota eilisen päivän rakentelin. Toivon sen välittävän teille tunnelmia tuosta perin huikean hauskasta kisasta.
Ehkä ensi vuodeksi saan houkuteltua kokoon Oman Joukkueen? Keitä siihen tulisi? Tarvitaan ainakin yksi jääkaira, ja kairaustaitoinen henkilö. Tarvitaan myös pilkkivehkeet, syötit ja sen sorttiset. Ja loppuporukka voikin sitten vaan kannustaa Suomen joukkuetta!
--
Itse asiassa, meillä suomalaisilla on nyt suoranainen velvollisuus pistää vieläkin paremmaksi.
Nimittäin: pääpalkinto joukkuekisassa meni Suomeen! Ja paras kairauspalkinto naisten sarjassa, sekin tuli kotiin!
Tässä tuo mahtava kairauksen supernainen:
8 kommenttia:
Kultakalakisat 2010!? Joukkue?! Tunnen yhden kairamiehen ja se on Aatos! Saatiin juuri harjoitusta Posion Kitkalta ja kokemusta on kymmeniltä vuosilta. Myös pilkkimisvälineitä löytyy erinäinen arsenaali! Varmasti muitakin kairamiehia ja ehkäpä naisiakin löytyy blogisi lukijoista, mutta tässä ainakin yksi vinkki. Itsekin olen kyllä pilkkinyt, mutta kairauksesta ei ole kokemusta, onneksi on reikien tekijä omasta takaa!!
Näin minäkin vähän ajattelin --
Aletaanko kerätä joukkuetta kokoon ja hankkimaan pilkkihaalareita?
Kuvakavalkadi on mukavaa katseltavaa. Siitä tulee pakostakin hyvälle tuulelle. Kaikilla näyttää olevan hauskaa ja mahdoton tekemisen meininki.On se ihme kuinka paljon painoa jää kestää.
Meikä ei ole koskaan kairannut eikä sen puoleen pilkkinytkään. Eli olen siis huoltojoukoissa. Jollen ehdi vielä tämän talven jäille treenaamaan :)
Pyytäisin tällaista apua: jos ja kun käytte kuvakansiossa, kertokaa näkyvätkö kuvatekstit kunnolla?
Sain hetki sitten kommentin privapuolelle, että tekstit katoavat kuvien alle.
Onko muille käynyt näin?
Mainioita kuvia. Ja ne hatut, aah ja ooh!
Kuvateksteistä sanoisin: näkyvyys riippuu näytön resoluutiosta. Mulla se on iso, ja hyvin näkyy. Porta venyttää ja vanuttaa sivun näytön mukaan. Laita ens kerralla thumbeja vain kolmeen kerrokseen, ehdottaisin.
Kuvat näkyvät hyvin ja tunnelma välittyy hienosti.
Pilkin aina kevättalvella pohjoisen Suomen maisemissa. Kuldkala on kovasti kiinnostava!!
Heh, minä olen pilkkinyt ja kairannut, mutta on se aika raskasta jo tän ikäiselle.
Loistavia kuvia, tunnelma välittyy niistä ja tekstistä. Monipuolista, pilkkijöitä, yleisöä, kilpailua, juontajia, tunteita, joukkuieta, kaloja-ja vaikka mitä.
Kiitos upeista kuvista, siellä oli JUURI TUOLLISTA!!!
Lähetä kommentti