Nyt oli vuorossa muotokuvien otto. Ja kenestä niitä ottaisin? Ronjasta, Lattesta? Niistäkin toki voisin, mutta uhriksi joutui tänään herra Linkama, ainoa ihminen sopivasti hollilla lähipiirissäni.
Mietin muotokuvauksen sisintä -- mitä haluan kuvalla kertoa. Ja yritin kuvassa hakea jotain Kimmon sisimmästä. En siis etsinyt ulkonäköä, en kaunista ilmettä, vaan halusin pureutua jonnekin nahan taakse.
Tiedä sitten miten onnistuin. Tällainen muotokuvasta joka tapauksessa tuli.
Suosittelen, että klikkaat kuvaa, ja saat sen ruudulle suurempana.
No, mitäpä tässä enempää selittelemään, tässä se nyt on, minun ensimmäinen muotokuvakokeiluni:
Kuka haluaa seuraavaksi tulla kuvattavaksi Tiinan Studioon?
8 kommenttia:
Mä vaikka voisin olla hetken paikallani sitten toukokuussa - tai ehkä siihen mennessä Tinde on jo siirtynyt akvarellien pariin... ;-) Musta ei muotokuvaa vielä olekaan.
Voi kauhee --- akvarellit on vielä täysin hakusessa. Täytynee alkaa testata. Ellen sitten ehdi sitä ennen kuvanveistoon. Kuis olisi pieni tai isompikin patsas?
Muotokuvakokeilu on oikein onnistunut.
Hieno kuva Kimmosta, mutta onko vähän synkkä? Olen tottunut näkemään Kimmon sellainen veikeä virne huulillaan.
Kiitos! Niinhän se on että oppia ikä kaikki. Nyt opettelen sitten erilaisia valokuvausjuttuja.
Outi, se on vain vieraskoreutta! :-)
No, otin minä miehestä iloisiakin kuvia. Taidan lisätä toisen iloisemman kuvan sitten tämän päivän kuvaksi.
Tiina!
Olet unohtanut tai sivuuttanut yhden erittäin varteenotettavan mallin olemassaolon!
OMAKUVA!!
Kimmon muotokuva on vaikuttaa meikäläisestä erittäin professionaaliselta. Nyt vaan sitten rustaamaaan omaakuvaa!!
Hyvää viikonloppua
Jussi
Kiva ja persoonallinen rajaus. Mustavalkosessa on sitä jotakin väsyneille silmille. Kuva on suorastaan surrealistisen terävä täydessä koossa.
Lähetä kommentti