Yksi kaupunki - kaksi valtakuntaa
Viron eteläisimmällä Latvian rajalla sijaitsee eksoottinen kaksoiskaupunki Valga (viroksi) ja Valka (latviaksi); yksi kaupunki, mutta kahdessa valtiossa. Ennen Schengenin-sopimusta, joka poisti passintarkastukset EU-maiden väliltä oli raja ja rajapyykit kiinteä osa kaksoiskaupunkia.
Nyt rajapyykit ovat kadonneet kaupunkikuvasta ja rajanylityspisteet ovat miehittämättömiä. Matkustusdokumenttien kannattaa silti olla kunnossa, sillä niitä saatetaan kysyä, ja puutteellisin paperein matkustavia rangaistaan reiluilla sakoilla.
Rajojen auettua on elämä piristynyt merkittävästi Viron puoleisessa Valgassa. Kaupunki kehittyy koko ajan. Viimeisenä uutena rakennuksena on rajan tuntumaan noussut suuri Rimi-myymälä, jossa käy asiakkaita molemmista valtioista.
Aiemmin monille matkustajille hieman nuhjuiselta vaikuttava ja köyhänoloinen kaksoiskaupunki oli vain läpikulkupaikka matkalla Riikaan, harva pysähtyi kaupunkeihin pidemmäksi aikaa.
Nykyisin Valga/Valka on mainio vierailukohde – Otepäältä sinne on matkaa vain hieman yli 40 kilometriä, joten kahteen valtioon tutustuminen on kiinnostava päiväkohde, jota usein suosittelemme Villa Ottilian asiakkaille – kaupunkeja tutkiessa paljastuu monia yksityiskohtia niin niiden historiasta kuin nykypäivästä.
Molemmissa kaupungeissa on myös mielenkiintoisia rakennuksia, kauniita vanhoja taloja ja komeita kirkkoja. Suosittelen pysähtymistä Valgan turismi-infoon – sieltä saatte mukaanne kaupungin kartan ja tarpeellista informaatiota vierailukohteista.
Valgan sotaisa historia
Valga-Valkan historia on pitkä ja sotaisa. Sen sijainti Liivimaan sydämessä on johtanut siihen että sen yli on marssineet niin venäläiset, saksalaiset, puolalaiset kuin ruotsalaiset sotajoukot.
Ensimmäisen kerran Valgan nimi mainitaan vuonna 1286 Riian kaupungin velkakirjassa. Vuoteen 1501 mennessä kaupunki on poltettu viisi kertaa ja Liivin sodassa sen keskiaikainen pääkatu hävitetään täydellisesti.
11.6.1584 antaa Puolan kuningas Stefan Batory Valgalle kaupunkioikeudet. Ja 1590 Sigismund III vahvistaa oikeudet. Valga saa oman vaakunan, joka esittää Sigismundin miekkaan tarttunutta kättä.
Puolan-Ruotsin-sodan jälkeen Valga siirtyy 1626 hetkeksi Ruotsin vallan alle ja Suuren Pohjan sodan jälkeen 1710 taas venäläisille.
Valloittajista huolimatta Valga jatkaa kasvuaan, vuonna 1780 valmistuu kirkko, koulu ja virastorakennuksia – kaupungin ensimmäiset kivirakennukset. Vuonna 1896 aukeaa Pärnu-Valga rautatie.
1901 onnistuu virolaisten yhdessä liettualaisten kanssa vallata kaupunki takaisin saksalaisilta. Kaupunginjohtajaksi valitaan Johannes Märtson, joka pitää virkansa vuoteen 1917, jolloin kaupungin ylle ilmestyy saksalaisten zeppeliini, josta pudotetaan kaupungin niskaan 40 suurta pommia.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen määrää voittajavaltojen edustaja, britti S.G.Tallents 1920 lopulliseksi rajaviivaksi Viron ja Latvian rajan, joka jakaa kaupungin Konnaoja-joelta kahtia.
Toisessa maailmansodassa Valga siirtyy ensin 1941 Saksalle ja sodan jälkeen 1944 Neuvostoliitolle. Heinäkuussa 1989 nostetaan Viron Valgassa Aia 12-kadulla sijaitsevan tornin lipputankoon jälleen Viron sini-musta-valkea lippu.
Elämää kahdessa kaupungissa
Valga ja Valka ovat tottuneet kaupungin jakavaan valtakunnanrajaan. Kaupungit ovat eläneet niin pitkään erillään toisistaan. Merkittävää on että kieli muuttuu niin tyystin rajan ylitettyä ja virolla ei Latvian puoleisessa Valkassa pärjää.
Vironkielisillä perheillä ei sukua yleensä olekaan rajaviivan toisella puolella. Venäjänkielisellä väestöllä on enemmän yhteyksiä rajan yli. EU:n myötä liikkuminen rajan yli on kuitenkin käynyt helpoksi, ja yhteyksiä, niin yksityisiä kuin virallisia, on alettu uudelleen luoda. Esimerkiksi pelastuslaitos ja poliisi ovat löytäneet uusia yhteistyömuotoja. Samoin matkailun kehittämisessä nähdään synergisiä etuja kaupunkien yhteistyössä.
Kehittyvä Valga, eksoottinen Valka
Olemme tehneet reissuja Valga/Valkaan siitä lähtien kun Viroon muutimme ja neljässä vuodessa kaupunkien välinen ero näyttää vain korostuvan. Siinä missä Viron Valga on muuttunut hieman nuhjuisesta kaupungista jo paikoitellen suorastaan viehättäväksi vierailukohteeksi – esimerkiksi Pedeli-joen kahdenpuoleiset puistoalueet kävelyteineen ja uimarantoineen – Valka on jäänyt polkemaan paikoilleen.
Silti Latvian Valkakin on omalla tavallaan eksoottinen kaupunki. Suosittelen pysähtymistä pienellä amfiteatterilla ja vanhalla hautausmaalla, joka on niin tyystin erilainen kuin mitä rajan toisella puolella olevat hautausmaat.
Junayhteys Valkasta Riikaan
Erityisenä plussana täytyy mainita Valkasta alkava junayhteys Latvian pääkaupunkiin. Matka taittuu vanhoissa ja omalla tavallaan herttaisissa vaikka kähjäisissä junissa ja kestää hieman yli 3 tuntia.
Lähdöt VALGASTA - saapuminen RIIKAAN
5.25 - 8.40
10.27 - 13.39
17.29 - 20.39
Lähdöt RIIASTA – saapuminen VALGAAN
6.35 - 9.48
13.54 - 17.11
18.05 - 21.07
Lipun hinta on 85 EEK tai 3,75 LAT, lippuja myydään junasta.
