Jouduin tänään käymään Swedbankissa siirtämässä lainani maksupäivää kuun puolivälistä kuun loppuun.
Kaikki sujui hyvin. Soitin aamupäivällä lainakonttoriin, joka nykyisin ei ole, kiitos Swedbankin sisäisten henkilömuutosten, enää Otepäällä, vaan Valgassa. Laenuhaldur eli lainaneuvojani ymmärsi yskän ja hoiti asian niin, että saatoin iltapäivällä käydä allekirjoittamassa uudet lainapaperit Otepään konttorissa. Paperit, joissa muuttui siis vain lainan maksupäivä. Ja tästä ilosta jouduin pulittamaan 500 kruunua.
Sain puolilta päivin kotiin sähköpostissa uudet paperit tutkittavakseni. Ja sieltä löysin oudon prosentin, joka häkellytti minua suuresti. Sillä se oli lähes prosentin korkeampi kuin mitä lainakorkoni piti oleman. Otsikkona oli kyseiselle prosentille: Krediidi kulukuse esialgne määr aastas. -- Vaikka ymmärsin joka sanan en ymmärtänyt lauseen sisältöä. Siis luoton kulujen alkumäärä vuodessa tms. voisi olla hämärä käännös.
Marssin siis Otepäällä pankkiin ja kysyin tiskiltä tätä prosenttia ja sen taustoja. Pankin kassaneiti, joka sivumennen sanottuna on aivan viehättävä ja avulias naisihminen, häkeltyi ja yritti asiaa selittää, mutta kompastui hänkin sanoihinsa. Sanoi soittavansa Valgan lainaneuvojalle, joka varmasti osaisi asian selittää.
Samaan aikaan toinen Otepään kassaneideistä löysi heidän sisäisestä intranetistä ohjeet, joilla selitetään asiakkaille kyseinen prosentti ja sen laskentaperiaate. Hän ystävällisesti printtasi sen minulle. Ja nauroi samalla ääneen, vaikka yritti naurua pidätellä.
Kun minä näin kaavion, en tiennyt itkeäkö vai nauraa. Päädyin minäkin sitten nauruun. Vaikka hieman hermostuneeseen.
Tässä tuo selkeä kaavio:
Eikä tässä kaikki. Juttua jatkui neljän sivun verran.
Loppua kohti kerronta tihenee ja tunnelma tiivistyy:
Kimmo kuunteli vielä luurista Valgan lainaneuvojan selityksen, jonka lainaneuvoja luki suoraan paperista. Oli kuulemma ollut samaa liturgiaa sekin.
Lopulta meidän kassaneitimme sai sen verran prosenttia selitettyä, että se ei oikeastaan koske meitä tai lainamme takaisinmaksua mitenkään.
Silti, hieman pöllämystyneenä poistuin pankista.
Laskutaitoiset voivat kertoa onko yhtälö perinkin yksinkertainen? Ja minua kielitaitoisemmat tai raha- ja laina-asioita minua paremmin ymmärtävät, mistä tässä nyt oikein oli kyse?
Vaan tässä olisi Suomen pankeilla oppimisen paikka Swedbankilta. Vaikka monenmoista olen kotimaassani pankkien taholta saanut kuulla - esimerkiksi palvelumaksujen laskutusperiaatteista - ei minun eteen sentään ole tuollaista yhtälöä tuotu.
Voin kertoa, kyllä siinä menee pieni ihminen perin hiljaiseksi kun ollaan ilmeisesti elämää suurempien asioiden äärellä.
torstai 14. toukokuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Herran jestas, en muuta osaa sanoa! Onko tarkoitus sekoittaa lainaottajan ajatukset noihin kaavioihin?
Wau!
Kaikkihan tietävät, että pankit ovat roistoja, mutta tämä valaiseva esimerkki on aivan omaa luokkaansa siitä, kuinka kansanläheisesti ja helposti ymmärrettävällä tavalla pankit asioitamme hoitelevat :) Mitä tuohon oikeasti kukaan voi sanoa - jos ei pankin oma henkilökuntakaan osaa asiaa selittää, niin kuinka tavallinen asiakas?
Eipäs nyt pienet ihmiset protestoida, kyllä isonveljen systeemit tietävät paremmin!
Kaikkea sitä on.
- S
No eipä ihme, että kassaneitiä nauratti!
No voihan nenä! Tässä mä luulin olevani hyväkin matemaatikko, mutta tuo kyllä menee yli hilseen jos nyt ei rupee ihan työkseen sitä tulkkaamaan. Mutta silloin pitäisi osata viroa oikein loistavasti, mitä minä en tee.
Niin että päästäkää vaan isot hörönaurut tekin, ei tuosta tolkkua ota itse Vihtahousukaan!
Olipa hyvä idea - samanlaisen kaavion esitän seuravalle asiakkaalle, joka ihmettelee miksi kirjat maksaa Suomessa niin paljon (hei, mikä Suomessa EI maksa paljon?). Isken kyseisenlaisen kaavion naaman eteen ja kehoitan ottamaan siitä ohjetta. Loistava idea! Narina loppuu takuuvarmasti.
Kävin muutama vuosi sitten kauppakorkean puolella logistiikkakurssin, johon kuului myös harjoitustyöosuus. Kurssia veti kiinalainen miesopettaja, jonka englannista en saanut mitään selvää. Jos olisin ymmärtänyt jotain matematiikasta, niin ehkä kurssi olisi ollut helpompi ymmärtää, mutta teorialuennon jälkeen (josta siis en tajunnut hölkäsen pölähtävää) ope jakoi monisteet, joiden avulla saattoi sitten laskea logistisesti kannattavia prosessiaikoja yms. Ja se kirottu monistenippu oli täynnä tuon pankkipaperin kaltaista raapustetta! Tuijotin monisteita, tuijotin opettajaa ja lopulta nostin käteni pyytääkseni apua. Opettaja ilmoitti että kannattaa käyttää apuna excel-ohjelmaa. Ja sehän oli just se ohjelma, josta en mitään ymmärtänyt muutenkaan. Lueskelin niitä kaavoja hihitellen pari tuntia ja sain palkakseni kurssista arvosanaksi ykkösen. Kenelleköhän nuo kaaviot on alunperin suunniteltu? Kuka niitä hieroglyfejä osaa lukea? Huh-huh. Jos tuollainen lappu olisi lyöty eteen kultaisella 80-luvulla, olisi jäänyt opintolaina ottamatta...
Jaana
Lähetä kommentti