Näytetään tekstit, joissa on tunniste Trakai. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Trakai. Näytä kaikki tekstit

maanantai 23. toukokuuta 2011

#73.mustavalkomaanantain haaste: koristeellinen

Maailma on koristeellisia asioita pullollaan, ja hyvä niin. Pieni pala kauneutta, ihanaa koristeellisuutta tekee arjesta kauniimman ja korottaa juhlan uusiin sfääreihin.

On sitten kyse kukasta napinlävessä tai uusista hulppeista rohdoskaupan korvakoruista (vieläkö kempparit myyvät koruja, siitä en ole varma?) Tai vain sipaisusta kiiltoa huuliin.

Joskus ihmisen kaipuu kauneuteen ampuu yli, syntyy kitchiä, mutta liekö tuokaan niin kauheaa. Jos jollekin tulee parempi olo vaikka jouluna kun hän tuppaa joulukuusensa täyteen kimmellystä ja glitteriä, hyvä niin.

Minä valitsin haasteeseen kuitenkin hieman hillitympää koristelua 1800-luvulta. Nämä upeat mattalasiset maljakot ovat Liettuasta, Trakain museon kokoelmista. Osattiin sitä ennenkin!








Muita mustavalkoisia koristeellisuuksia löytyy: Mustavalkomaanantain 73. haaste

perjantai 18. maaliskuuta 2011

Vytautas Suuren linna: Trakai

Vilnasta 27 kilometrin päässä, Galve-järven keskellä sijaitsee komea Vytautas Suuren rakentama linna, joka on restauroitu vimosen pälle. Niin vimosen, että muutamainenkin historioitsija puhuu häväistyksestä ja arkeologisesta häpeästä.

En ota kantaa. Komea linna kuitenkin on rannalta katsottuna, vai mitä sanotte:

Restauroitu linna on tietoisesti korjattu niin, että vanha osio linnasta näkyy selvästi. Punaisimmat tiilet ovat uudelleen rakennettua osaa.


Linnan sisäpihalla oleva puolustustorni  tuo mieleen Turun linnan lähinnä muotojen vuoksi.

 
Trakaista on tietoja jo aivan 1400-luvun alusta. Linnan perustanut Vytautas Suuri hallitsi 1392-1430.

Vytautasin sanotaan olleen Liettuan suuriruhtinaista mahtavin. Hänen aikanaan Liettua oli suurvalta, joka ulottui Itämereltä Mustalle merelle. Trakai oli tämän suurvallan pääkaupunki. Tänään Trakai on 7000 asukkaan pikkukaupunki, mutta samalla se on Liettuan tärkeimpiä turistikohteita.

Voi vain kuvitella kuinka hieno paikka tämä on kesällä kun järvi hohtelee sinisenä linnan ympärillä ja puissa on lehdet. Hieno se oli nytkin.

Linnan yhteydessä on myös historiallinen näyttely, joka oli yllättävänkin mielenkiintoinen koostuen mitä erilaisimmista esineistä eri vuosisadoilta. Oli Meissenin posliinia, vanhoja laseja, oli norsunluupiippuja, aseita, koruja, huonekaluja  siisteissä vitriineissä.

Tässä vain pieni otos linnan näyttelystä:
















Mutta palataan vielä Trakain menomatkaan eli ajoon Vilnasta ulos kohti Kaunaksen tietä. Menikö nappiin? No ei mennyt. Eipä aikaakaan kun taas huomaamme tutut maisemat, mikäs se siinä on lähestymässä jos ei Akropoliksen ostokeskus:


Siellä se odottaa innokkaita ostajia, Akropoliksen ostokeskus. Me emme seuraa nuolta vaan pakenemme paikalta.


Tämä kyltti sai meidät nauramaan, ei saa kurkkia Jaukiuksen namuja!

Akropoliksen vääjäämätöntä lähestymistä peläten otamme uuden suunnan - Kimmo toteaa auringon olevan selkämme takana ja päätää suunnistaa sen mukaan. Hmh, hieman tarkempi suunnitelma olisi voinut olla kaupungista ulosajoon. Jouduimme nimittäin valtaville esikaupunkialueille, neuvostoaikaisten talokolossien keskelle.


Täältä kesti hetki aikaa löytää tie takaisin jollekin isommalle tielle.

Trakaista palasimme Vilnaan ilman sen suurempia eksymisiä. Alunperin oli suunnitelmissa käydä Puolassa, mutta päätimme kuitenkin käyttää iltapäivän Vilnan kaupungin syvällisempään tutkimiseen. Mutta siitä erillisessä postauksessa.