Uutisointia tuhkapilven varjosta

Auringonlasku 17.04.2010 - dramaattinen, sattumaako?

Terveisiä Tuhkapilven alta!

Samassa tilanteessa ollaan täällä kuin Suomessakin -- tuhkapilvi peittää koko Baltian ja tulee olemaan täällä pitkään. Olen seurannut tulivuoriuutisia ja tuhkauutisia tarkkaan niin suomalaisista, virolaisista kuin englanninkielisistä uutislähteistä.

Ja monenlaisia ajatuksia pyörii mielessä.

Ensinnäkin on huoli omista ystävistä, joista kolmea seuruetta lentokatkos koskettaa tavalla tai toisella.

Yksi pariskunta ei pääse lähtemään Kyprokselle lomalle, jonka pitäisi alkaa huomenna. Toinen pariskunta on nyt Mauritiuksen saarella ja on epävarmaa miten heidän paluunsa kotiin sieltä sujuu. Ja kolmannen seurueen, tarkemmin sanottuna kahden hyvän ystävättäreni matka Otepäälle saattaa peruuntua, mikäli lento Turusta Tallinnaan jää lentämättä.

Tämä kaikki on harmillista ja turhauttavaa.

Silti ihmettelen suuresti tulivuorenpurkauksen uutisointia kaikkialla maailmassa -- se käsittelee vain ja ainoastaan matkustajaliikenteelle koituneita harmeja ja vaikeuksia, oli kyseessä CNN tai Guardian, Iltalehti tai Helsingin Sanomat. Kuvia ihmisistä lentokentillä tuijottelmassa cancelled-ilmoituksia. Erilaisten turhautuneiden ihmisten haastatteluja: "Lapseni jäivät kotiin Wisconsiniin ja nyt en pääse heidän luokseen..." murehtii mies CNN:n uutisissa. Ruotsalainen rouva Arlandalla puuskuttaa tuohtuneena: "SAS ei ole informoinut riittävästi tilanteesta. Jag är mycket mycket besviken!"

Missä ovat kaikki muut uutiset tästä katastrofista, joka näyttää jatkuvan? Missä ovat asiantuntija-arviot siitä miten tilanne tulee tästä kehittymään, mitä tapahtuu jos lentoliikenne katkeaa jopa viikoksi, kuukaudeksi, puoleksi vuodeksi? Missä on akateeminen pohdiskelu parhaasta ja pahimmasta skenaariosta? Guardian mainitsi että asiantuntijat ovat haluttomia antamaan arvioita purkauksesta ja sen vaikutuksista esimerkiksi terveyteen. Mutta miksi näin on? Sitä Guardian ei lähtenyt enää selvittämään.

Kun lentoliikenne katkeaa, eivät vain tuhansien lomasuunnitelmat mene myttyyn. Samaan aikaan loppuvat kaikki tärkeät kuriirilennot, jotka tuovat esimerkiksi lääkkeitä tai teollisuuden varaosia ilmateitse kriisialueille. Jos Suomessa iso paperikone jää seisomaan varaosan puutteessa, aiheuttaa se tunnetusti valtavat tappiot jo yhdessä tunnissa. Ja paperikoneet eivät ole ainoita masinoita, jotka tarvitsevat huoltoa, huoltomiehiä, varaosia, joita on totuttu kuljettamaan ilmateitse. On turha tulla siis sanomaan että lentoseisakki ei nopeasti vaikuta teollisuuteen. Mutta oletteko asiasta lukeneet yhtään artikkelia, jossa aiheeseen olisi perehdytty yhtään syvällisemmin?

Kriiseistä puheen ollen: Entä jos nyt syntyy kriisi jossain päin maailmaa, on se ihmisten tai luonnonvoimien aiheuttama? Eurooppa ei pysty siihen mitenkään reagoimaan, ei lähettämän huoltojoukkoja, ruokatarvikkeita. Ja jos kriisi syntyy Euroopassa, ei myöskään tänne voida apua tuoda. Ja nyt puhun todellisista kriiseistä, en siitä että tuhannet matkustajat eivät pääse aikomaansa kohteeseen.

Mistä pääsemmekin seuraavaan ajatukseen, ihmisen aiheuttamiin kriiseihin. Kun koko Eurooppa ja iso osa Venäjää on halvaantunut, mukaan lukien alueiden ilmapuolustus, joka on nykyisissä puolustusstrategioissa keskeinen ja paikoin ainoa tapa tehokkaasti puolustaa maa- ja merialueita, on koko mantere  nyt äärimmäisen haavoittuvainen ulkopuoliselle uhkalle.  Miten reagoivat puolustusvoimat, NATO? Ovatko valtiot nostaneet terrorisminvastaisia hälytysluokkiaan? Oletteko lukeneet tästä sanaakaan? Minä en ole, ja olen kaksi päivää lukenut uutisia intensiivisesti.

Olemme lukeneet kyllä että Tanskan kuningattaren syntymäpäivien ja Puolan presidentin hautajaisten vierasjoukot harvenevat lentokatkoksen vuoksi. Halonen jää Suomeen ja Thors palaa EU-parlamentin kokouksesta kotiin juna-laivalla. Mutta montako kansainvälistä kokousta jo pelkästään EU:n alueella jää pitämättä? Eipä silti, olen varma, että moni niistä saisikin jäädä pitämättä, paljon mahtuu maailmaan turhan jauhamista, mutta miten nyt hoidetaan kansainvälisiä suhteita, jos ihmistenväliset tapaamiset jäävät pois? Kai näille kokouksille on täytynyt olla joku syy, eivät kai muuten kallispalkkaiset ja kiireiset ministerit ja suuryhtiöiden johtoporras muuten niin tiuhaan risteilisi näissä kokouksissa?

Posti ei kulje, tai se kulkee hitaasti. Mihin se vaikuttaa?

Entä ruokatavarat? Mitä tapahtuu jos lentokoneet eivät nouse ilmaan kuukausiin? Keskon ja SOK:n puolelta vakuutetaan, että ruokatavarat eivät kaupoista lopu vaikka lentoyhteyksiä ei olekaan. Hyvä niin. Pärjäämme hyvin ilman kongolaisia ruusuja tai uusseelantilaisia hedelmiä. Mutta vaikea on kuvitella että kuukausien seisokki ei sotkisi myös ruokatavarahuoltoa.

Oletteko lukeneet tästä yhtään asiaan tarkemmin paneutunutta artikkelia?

Entä tuhkan kulkeutuminen Euroopasta eteenpäin? Siitä ei ole myöskään kerrottu mitään tarkempaa.

Kuitenkin, 1800-luvulla sattuneiden kahden suuren tulivuorenpurkauksen, Indonesian Tamboran 1815 ja Krakataun 1883 tuhkapilvet kiersivät ajan myötä koko maapallon ja aiheuttivat globaalin lämpötilojen laskun, joka johti monin paikoin maailmaa nälänhätään.

Islantilaisen Laki-tulivuoren purkautuminen 1783 johti säätilojen muutoksen kautta välillisesti Ranskan vallankumoukseen. Lakin tuhkapilvi varjosti  myös osaa Pohjois-Amerikkaa johtaen yhteen kaikkien aikojen kylmimmistä talvista vuonna 1784. Euroopassa olivat sääolosuhteet sekaisin Lakin purkautumisen jälkeen vuosikausia aiheuttaen useita peräkkäisiä katovuosia.

Ja silti lehdistö jauhaa maailmanlaajuisesti sitä että ihmiset eivät pääse kotiin tai lomamatkoille. Ovat jääneet lentokentille jumiin. Kun uutisoitavaa olisi paljon paljon enemmän.

Entä terveysvaikutukset? Olen lukenut kaikista maailman lehdistä, että tuhkapilvet eivät ole ihmisille vaaraksi. Ne kulkevat niin korkealla, alimmillaan 6.000 metrin korkeudessa. Mutta eivät ne siellä ikuisesti kulje, tulevathan ne sieltä alas, sen sanoo maalaisjärkikin. Esimerkiksi sateet vaikuttavat tuhkan laskeutumisen nopeuteen merkittävästi. Ja laskeutumisnopeus taas vaikuttaa siihen minkä suuruisina hiukkasina vulkaaninen tuhka maahan lankeaa.

Alkaa muistuttaa koko tämä tuhka-/tulivuoriuutisointi jotenkin Tshernobylin ydinlaskeumien uutisointia takavuosina. Kirjoitettiin epämääräisiä uutisia, vähäteltiin, annettiin käsittämättömiä becquerel-lukemia, joista tavallinen tasamaan tallaaja ei ymmärtänyt enempää kuin lehmä hopealusikasta. Uskoin silloin ja uskon vieläkin, että vaillinainen tiedottaminen silloisen globaalin kriisin yhteydessä oli tarkoitushakuista. Ei haluttu lietsoa paniikkia tilanteessa, jolle ei voitu mitään.

Alan epäillä että se on sitä nytkin.

Vai ovatko lehtimiehet kautta maailman näin avuttomia ja osaamattomia vuosikymmenen tärkeimpiin kuuluvan uutisen edessä? Juhannuksen, joulun ja pääsiäisen meno- ja paluuliikenteestä osataan kyllä kirjoittaa artikkeli vaikka unissa, mutta todellisen uutisen edessä tyydytään käsittelemään aihetta vain yhdestä näkökulmasta.