Oli sitten itsenäisyyspäivä. Joka minun kohdallani huipentuu joka vuosi Linnan juhlien katsomiseen. Se on traditioitani siitä parhaimmasta päästä. Olkoon kuinka pinnallista hyvänsä!
Nuorempana istuttiin Jaana-ystävättäreni kanssa Turussa nenät ruudussa ja syötiin hedelmäkarkkeja ja arvosteltiin armottomina epäonnistuneita asuja, joskin yhtä lailla hurrattiin parhaille puvuille. Noihin aikoihin oli vielä muotipoliisi Sanelma Vuorre kehissä ja kommentoimassa asuja. Sanelman välillä ei niin korrekteja kommentteja kuunneltiin hihitellen ja kauhistellenkin. Oltiin jopa kiitollisia ettemme itse olleet Sanelman varsin napakoissa hampaissa.
Sitten palasin takaisin Helsinkiin ja Jaana jäi Turkuun. Niinpä sitten muutama vuosi seurattiin juhlat kahdessa osoitteessa, puhelin korvalla. Helsingin Puhelinyhdistys kiitti ja illan lopuksi luuri -- muistattehan ajan jolloin oli vielä ihan oikeita pöytäpuhelimia -- oli kuuma ja korva hikinen.
Peikkiksessä eli Klaukkalan Peikkolaaksossa alkoi 90-luvulla uusi traditio, jolloin tietty porukka, joka koostui työkavereista, joista oli tullut myös privaatissa hyviä kavereita, kokoontui yhteen. Teki kimpassa joulukuun ensimmäisen oikean jouluaterian ja koristeli Peikkolaakson puut täyteen jouluvaloja ja joulupalloja.
Samalla porukalla ollaan vietetty myös pari viimeistä itsenäisyypäivää Virossakin. Kaverit ovat tuoneet tullessaan suomalaiset kinkut ja rosollit ja sitten on syöty hyvin, kilistetty kuohuvaa, pukeuduttu itsekin tyylikkäästi ja lopuksi istuttu alas katsomaan Linnan juhlia. Viime vuonna oli tekniikka parantunut sitä paljon että saimme videotykillä ammuttua YLE:n Areenan kautta tulleen lähetyksen makuuhuoneen seinälle. Ah sitä nautintoa!
(Viime vuoden kekkereistä voi lukea klikkaamalla tästä.)
Kerroinkin jo aiemmin, että tänä vuonna itsenäisyyspäivän laajempi juhlinta jäi väliin johtuen juhlapäivän asettumisesta ikävästi sunnuntaille, mikä teki työssäkäyville hankalaksi tänne tulon. Mutta se ei tarkoittanut sitä, ettenkö minä olisi valmistautunut katsomaan Linnan juhlia.
Hyvissä ajoin olimme Linkaman kanssa kasanneet tarvittavat tilpehöörit tietokoneen äärelle: syötävää, juotavaa ja mukava tuoli, ja sitten odottamaan koska suora lähetys YLE:n Areenalta alkaa.
Ei alkanut. Ei koskaan. Ei auennut koko Areena! Epätoivoisesti naksuttelimme ja klikkailimme ja yritimme päästä juhlahumuun kiinni, siinä onnistumatta. Vaihdoimme tietokonetta, tuskastuimme. Välillä saimme tekstareita Suomesta, joissa kysyttiin mielipidettämme jostain puvusta tai juontajien kommenteista. Ja jouduin tuskaisena vastaamaan, että PRKLE, en näe koko juhlaa. Areena ei aukea!
Noin tunnin kuluttua tuli YLE:n sivuille teksti: Pahoittelemme mahdollisia häiriöitä lähetyksessä. Asiaa korjataan.
Mikä pannukakku! Mikä kiukustuminen! Päänsärkyä ja hammasten kiristelyä. Epätoivoa!
No, onneksi sentään Iltalehti, Iltasanomat ja MTV3 päivittivät omia sivujaan pitkin iltaa ja niinpä sitten näin pieniä videoklippejä ovensuuhaastatteluista ja tietenkin kymmenittäin kuvia parhaimmista puvuista, "illan kuningattarista", seuratuimmista pareista, "seksikkäimmistä sinkuista" ja kauneimmista kampauksista. Tänään oli lehdissä sitten aiempien vuosien tapaan vuorossa pahimmat flopit ja törpöimmät tunaroinnit.
Siitä huolimatta haluan tässä ja nyt lähettää mahdottoman ÄRRRRSyyntyneet terveiset Mikael Jungnerille ja koko YLE:lle -- itsenäisyyspäivän juhlat ovat vuoden kohokohta erityisesti meille ulkosuomalaisille (joita muuten on Wikipedian mukaan 1,3 miljoonaa!!!)
Se, että katsojien tulva yllätti, ei riitä selitykseksi. (Jungner kertoi Twitterissä että viime vuoden 90.000 sijasta tulikin linjoille yhtaikaa 140.000 henkeä ja niinpä serverit kaatuivat.) Tahdon, tahdon.... en tiedä mitä tahdon... julkisen anteeksipyynnön ja... ja... äh... jotain!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
No Saksassa ei Areenan kautta alkuillasta näkynyt mitään, mutta kun telkkari-illan jälkeen klo 22 tulin tietsikalle, sain videon näkymään.
Areena on tosiaan aivan raakile ja tuottaa melkein joka kerta yrittäessäni sitä käyttää suuren pettymyksen.
Minä en edes yrittänyt Areenalle sillä se oli jumissa jo alkuillasta. Katselin pukuja mainituilla muilla osoitteilla ja lähettelin kommentteja tytöille Taimipottiin! Hihi!
Tänä vuonna oli niin pelkistetyn tyylikkäitä asuja, että et jäänyt kovin paljosta paitsi. Ei mitään kunnon floppeja!
Samaa kiroili Egyptissä asuva kaveri, joka löysi ratkaisun FST:n puolelta. Siellä kuulemma näkyi. Mutta mitäpä se tässä vaiheessa enää auttaa.....
Itse en niin kovasti välitä, olen ollut suorastaan pakotettu nyt parina vuonna katsomaan kun on ollut kavereita kemuissa ja sitähän on aina kiva katsoa =)
Tomsku
Heh, Sanelma Vuorteesta tuli mieleen, että minua hän on arvostellut tylysti. Neiti K olisi muuten saanut mannekeerata, mutta hänen hiuksensa eivät ollut armon rouvan silmissä tarpeeksi siististi laitetut :) Siihen tyssäsi onneksi mun mannekiinin urani.
Laitapa blogiviestisi Ylelle (vaikka itse pääjohtajalle), niin eiköhän ne sieltä uskolliselle juhlien seuraajalle laita tulemaan dvdtä katsottavaksi! Onhan se synti, että sinunlaiseltasi juhlien seuraajalta jää yksi vuosi väliin!
Lähetä kommentti