tiistai 12. helmikuuta 2013

Kuka oli Tiina-Pekka Halonen?

Villa Ottilia Productionin puolidokumentaarinen tiede- ja taidesarja: Tuntemattomia taiteilijoita jatkuu.

Tänään keskitymme tutkimaan taidepiirien täysin ylenkatsomaa, ellei suorastaan unohtamaa mysteeriä: kuka oli Tiina-Pekka Halonen?

Pekka Halonen (23.9.1865 Lapinlahti - 1.12.1933 Tuusula), tuo rakastettu suomalaisen luonnon, maisemien ja käkkärämäntyjen kuvaaja on meille kaikille tuttu. Moni on vieraillut hänen taiteilijakodissaan Halosenniemessä, Tuusulassa. Ja vielä useampi pysähtynyt Pekka Halosen iki-ihanien taulujen ääreen vaikkapa Ateneumin taidemuseossa.

Olemme kuitenkin Villa Ottiliassa löytäneet historian hämähäkinseittisistä arkistoista tietoja Pekka Halosen aikalaisesta, Tiina-Pekka Halosesta, joka on jäänyt täysin Pekan varjoon. Silti virkeä ja valpas tutkija löytää useita yllättäviä yhtymäkohtia Pekan ja Tiina-Pekan urien varrelta. Heidän tyylinsä eivät olleet täysin samankaltaista, vaikka niistäkin on löydettävissä selkeitä yhtymäkohtia. Oudoksi asian tekee heidän aiheittensa valinnat. Tuntuu kuin he olisivat kulkeneet ritirinnan läpi suomalaisen mäntymetsän ja korpimaiseman. Yhdessä vaellelleet Tuusulanjärven rannoilla ikuistamassa sen ikiaikaista kauneutta. Kuitenkin - ja tämä tekee asiasta vielä oudomman - Pekka Halonen teki uransa Suomessa, kun taas näyttäisi siltä että Tiina-Pekan työt on tehty pääsääntöisesti Virossa. Siellä missä Pekka on istahtanut Tuusulanjärven reunamille, Tiina-Pekka on tehnyt sen Otepään Pyhäjärvellä.

Kuka siis oli Tiina-Pekka Halonen? Oliko hän Pekan sukulainen, ehkä kaukainen Viron serkku, joka tunsi outoa spiritualistista ja henkistä yhteyttä Pekkaan? Onko Tiina-Pekkaa edes ollut olemassa? Onko hän Pekan alter ego tai ehkä syntymässä erotettu kaksoissisko?

Tutustukaamme heidän töihinsä, ehkä niistä löydämme vastauksia tähän ihmiskuntaa kutkuttavaan arvoitukseen!

Pekka Halonen maalasi eniten maisemia ja kansanelämän kuvauksia. Hän teki 1900-luvun alkupuolella värikokeiluja ja tapaili myös impressionistisempaa maalaustyyliä, mutta 1920-luvun alkuun mennessä tyyli tasaantui pehmeäksi ja ilmavaksi. Kuten esimerkiksi tässä teoksessa, joka löytyy amerikkalaisilta taidesivuilta. Taulussa näkyy signeeraus ja vuosiluku 1926, mutta paikka on tuntematon.

Pekka Halosen työ vuodelta 1926 - paikka tuntematon

Katsokaamme Tiina-Pekan työtä, jossa löytyy häkellyttävästi samankaltaisuutta. Tiina-Pekka on kirjoittanut kankaan taakse: Tori, Pärnu-joki, joten tiedämme että se on maalattu Virossa. Olisiko Pekka Halonen saattanut käydä myös Torin pienessä jokirantakaupungissa?

Tiina-Pekka Halosen työ: Pärnu-joki, Tori

Kuvat eivät ole identtiset, mutta vaikuttaisi että Tiina-Pekka ja Pekka ovat käyneet samoilla rantamilla. Sama toistuu seuraavassa kuvaparissa. Ensimmäinen on maalattu ilmeisesti Kuhmoisissa, mistä Pekka Halonen 1916 vuokrasi perheelleen pappilan maihin kuuluneen Kivikosken torpan kesäasunnoksi. Myöhemmin taiteilija lunasti torpan omakseen:

Pekka Halosen maisema mahdollisesti Kuhmoisista vuodelta 1912
Tiina-Pekan rinnakkaisteos on Pärnu-joelta, ei siis Kivikoskelta, mutta voiko olla sattumaa että joki näyttää kulkevan hyvin samankaltaisesti kuin mitä Kivikoskella?

Tiina-Pekka Halonen: Näkymää Pärnu-joelle


Pekka Halosen talvikuvat ovat ehkä sitä kaikkein tunnetuinta suomalaista kansallismaisemaa. Myös Tiina-Pekka väsymättä tallensi talvisia ja lumisia maisemia

Pekka Halosen Violetti talvimaisema joko vuodelta 1923 tai 1926 (signeerauksesta vaikea saada selvää)

Tiina-Pekka Halonen: Salakuuntelijoiden kivi Taevaskodalla


Ja vielä yksi hämmentävä kuvapari. Jälleen emme tiedä missä Pekka Halosen lumipuu on maalattu, mutta Tiina-Pekka Halosen puusta tiedämme sen olevan Villa Ottilian pihalta. Voisiko todellakin olla että Pekka Halonen olisi saattanut kuitenkin yöpyä Villa Ottiliassa? Hyvin arvoituksellista!

Pekka Halosen luminen puu vuodelta 1912

Tiina-Pekka Halosen työ: Lumipuu Villa Ottilian pihalla

Voiko tämä kaikki olla vain sattumaa? Tätä pohti tutkimusryhmämme ja yritti kaivaa lisää tietoja tästä historian unohtamasta taiteilijasta, josta on jäljellä vain useita lumisia töitä ja yksi valokuva. Antaako valokuva meille mitään tietoa tai viitteitä mystisen taiteilijan taustoista?

Kuvassa Tiina-Pekka näyttää olevan suden seurassa, itse asiassa näyttäisi siltä että susi on Tiina-Pekan kesyttämä. Tämä viittaa siis taiteilijan vahvaan kontaktiin villin luonnon kanssa.

Eniten tutkijoita on kuitenkin hämmästyttänyt ja häkellyttänyt Tiina-Pekan vaatetus: hän näyttäisi olevan pukeutunut jonkinlaiseen alkukantaiseen asuun, mahdollisesti kansallispukuun, joka antaa viitteitä eskimoiden ja mahdollisesti inuitien suuntaan. Pekka Halonenhan tunnetusti maalasi paljain käsin pakkasesta välittämättä sillä seurauksella että hän vanhempana kärsi pakkasen palelluttamista sormista ja reumatismista. Tiina-Pekalla ei näyttäisi olevan samaa ongelmaa - hän näyttää pukeutuneen vallan lämpimästi ja ilmanalan edellyttämällä tavalla.

Tiina-Pekka Halonen ja kesytetty susi, vuosi tuntematon
Vertailun vuoksi: perinteinen inuitien talviasu

Päätämme tämänkertaisen osamme kysymällä vielä kerran: Kuka oli Tiina-Pekka Halonen? Oliko hän Pekka Halosen sukua? Oliko hän spiritualisti tai mahdollisesti Pekka Halosen inkarnaatio? Vai ehkä inuiti? Mikä oli hänen suhteensa susiin ja Pärnu-jokeen? Miksi tämän pitäisi ketään kiinnostaa?

Tuskin saamme tälle kiehtovalle mysteerille koskaan vastausta, mutta lieneekö silläkään kovin suurta merkitystä.

Kiitos kaikille Tuntemattomat taiteilijat -sarjan seuraajille. Ja kuten aiemmissakin osissa,  toteamme jälleen: jatkoa seuraa tai sitten ei. Eikä silläkään liene niin suurta merkitystä. Eikä pidä uskoa ihan kaikkea mitä täällä kerrotaan.

Näkemiin ja kuulemiin. Ja kiitos.

Jälkikirjoitus: Jos pidit tästä, ehkä haluat katsoa sarjan aiemmat osat. Ne tässä:

Opetusohjelma: Tuntemattomat taiteilijat osa 1
Opetusohjelma: Tuntemattomat taiteilijat osa 2

8 kommenttia:

Sylvia Svensson kirjoitti...

Tämähän on tosi kivaa! Hyvin oivallettuja löytöjä!! Lisää tämmöistä!

Mannu kirjoitti...

Eivät varmastikaan ole sattumia noiden ihanien taulujen yhdenkaltaisuudet! Samasta siveltimestä ovat peräisin Pekan ja Tiina-Pekan taulut. Epäilemättä Pekka oli suuri Viron ystävä ja maalasi osan vuodesta nimenomaan Virossa. Sitä jäin miettimään, että yöpyikö tosiaan Villa Ottiliassa? Milloin talonne on rakennettu? Mainostakaa tästä lähtien joka tapauksessa Pekka Halosen(kin) suosimana majatalona. Voitte laittaa seinälle todisteeksi muutamia näistä historian kätköistä (=kellarista) löytyneitä tauluja.

Tiina Linkama kirjoitti...

Sylvia - kiva jos tykkäsit!

Mannu - tässä on sellainen pieni heikkous että talomme on rakennettu hiukkasen myöhemmin kuin milloin Pekka Halonen eli. Ehkä meidän pitäisi mainostaa että Talo, jota Pekka Halonen olisi varmasti suosinut. :)

Sirkku kirjoitti...

Melkein meni täydestä koko juttu, vaikkei ollut edes 1.4.
Sylvian sanoin kuitenkin: lisää tämmöistä muun historian ohella.

Mannu kirjoitti...

Paha juttu, että talonne on liika uusi... Toisaalta se kuva Tiina-Pekasta, ei hän kyllä mieheltä näyttänytkään. Ehkä Tiina-Pekka sittenkin on eri tyyppi kuin Pekka. Pekan virolainen tyttöystävä? Suloisen tyttöystävän talvihaalari ei kyllä myöskään näyttänyt täsmäävän 1900-luvun alkupuolen tyyliin?? Tiina-Pekan henkilöllisyys jää kai ikuiseksi mysteeriksi...

Anonyymi kirjoitti...

Hauska juttu, tuo "Lumipuu Villa Ottilian pihalla" näyttää kylläkin valokuvalta rautaristikko-aitoineen...

marja p kirjoitti...

Heh heh! huomasin juuri omistavani kuuluisan Tiina-Pekan teoksen Pärnu-joki, Tori. Hankinta on Haapsalun taidenäyttelystä parin vuoden takaa! On minulla toki muitakin taiteilijan töitä!

Unknown kirjoitti...

Hei,

Hieman meinasin hämmentyä, ennenkuin ymmärsin huvittua :)

Huhut Pekka Halosen kuolemasta ovat kuitenkin vahvasti liioiteltua silta osin, että minunkin perheessäni niitä elää kolme kappaletta, kahdessa sukupolvessa. Tosin isäni, Pekka Halonen ja hänen isoisänsä, Pekka Halonen ovat jo kuolleita.

---
Parhain Terveisin
Pekka Halonen