Hyvää ystävänpäivää kaikille!

On taas se päivä vuodesta, jolloin muistetaan rakkaimpia ja ystäviä. Ja mikä sen parempaa.

Rakkaus ja ystävyys ovat niitä muutamia pehmeitä ja aitoja arvoja maailmassamme, joka tuntuu jatkuvasti monin tavoin koventuvan. Ihmiset elävät taloudellisissa vaikeuksissa, uupuvat työpaikoillaan, pelkäävät turvallisuutensa ja tulevaisuutensa puolesta. Maailma muuttuu epävarmemmaksi, nopeammaksi ja vaikeammin käsitettäväksi.

Jos jotain hyvää on tästä seurannut, niin ehkä kasvava ymmärrys siitä, miten tärkeitä ovat aidot ihmissuhteet: sukulaisuussuhteet, ystävyyssuhteet, rakkaussuhteet. Kun kaikki muu muuttuu ympärillämme teknisemmäksi, vaikeammaksi ja vaativammaksi, on luonnollista kääntyä niiden puoleen, jotka ovat todellisia, aitoja ja arvokkaita.

Toivotan siis Hyvää Ystävänpäivää kaikille rakkailleni, ystävilleni ja myös blogin lukijoille, joista monista on tullut ja monet ovat ystäviä ihan oikeassa reaalimaailmassakin.

Te pidätte minut tervepäisenä, teille voin kertoa asioista, joiden yksin kantaminen tuntuisi turhan raskaalta taakalta. Te saatte minut nauramaan, te eläydytte kanssani kokemiini asioihin, jaatte tunteita, iloja ja suruja.

Tänä vuonna on ilokseni tullut pienten lukijakuvien palkkiin taas uusia kasvoja ja nimiä. En ole kaikkia erikseen toivotellut tervetulleiksi lukijoikseni. Teen sen nyt. Tervetuloa ja toivon että viihdyt tekstieni ja kuvieni parissa pitkään ja että teksteilläni ja kuvillani on sinulle myös jotain annettavaa.

Kohta lähdemme kauppoihin, ostamaan päivällistarvikkeita. Vietämme Valentinen päivää kolmisin, minä ja kaksi rakasta karvaäijääni, joista toinen täys- ja toinen tuollainen varttikarvainen. Tarkoituksena olisi laittaa hieman parempaa pötyä pöytään, sytyttää kynttilä, ja muistaa sanoa se, miten tärkeitä ja ainutlaatuisia rakkaimpani ovat minulle.

Sen sanominen ei edellytä erityistä päivää, sen voi sanoa joka päivä, mutta tänään sen voi hyvällä omallatunnolla tehdä ruusujen ja kynttilöiden kera.

Vielä kerran: HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE!