sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Hyvää yötä ja Bon appetit!

Olen ehkä jossain vaiheessa kertonut, että meillä on mahdollisuus katsoa suomalaisia televisio-ohjelmia. Kiitos Rummukaisen perheeltä saamamme digiboxin. (Virolaisia kanavia emme näe vieläkään.)

Tänään oli telkussa vuorossa vuoden 2011 Jussi-gaala, jota sitten istuin ja tapitin ruudun ääressä.

Ensimmäiset huomiot: miksi ihmeessä helmikuun alussa jaetaan vuoden 2011 palkinnot. Kun vuotta on jäljellä vielä rapiat 10 kuukautta. No, asia ei minulle kuulu.

Gaala eteni, kuten ne tapaavat, Hollywood-malliin. On hieman glitteriä, on hypeä ja on paljon paljon palkittuja, joista jokainen kiittää vuorollaan.

Kiitoksia katsellessani ajattelin haapsalulaista ystävääni Annea, joka olisi saanut krampin tai pakkoliikkeitä kaiken kiittämisen keskellä. Anne kun jaksaa ihmetellä suomalaisten tapaa kiittää. Kiittää kiittämisestä. Ja kiittää kiittämisen kiittämisestä.

Gaala jatkui ja eteni ja yhä uusia palkittuja nousi lavalle. Välillä näytettiin ruudussa pieniä pätkiä kyseessä olevista elokuvista. Ja minua, vanhaa leffa-friikkiä, kaihersi. Niin paljon on jäänyt minulla näkemättä. Niin monta elokuvaa haluaisin nähdä.

Ja juhla jatkui. Minäkin pääsin hieman tunnelmaan, juhlimiseen ja saavutusten kiittämiseen.

Juhlan juonsi Maria Sid, joka minulle on oikeasti aika tuntematon tyyppi. En jaksa tutkia googlesta, mutta jostain olen jäänyt siihen käsitykseen, että kyse on jonkun tai joidenkin suomalaisten näyttelijäveteraanien tytär, joka on viettänyt aikaansa pitkään pois Suomesta. No, asia ei jälleenkään kuulu minulle.

Maria Sid veti kuitenkin gaalan läpi jotakuinkin asian mukaisesti. Juontoon sijoitellut vitsit olivat hieman puujalkamallia, mutta eivät kuitenkaan aiheuttaneet kotikatsomossa pahempaa myötähäpeän kiemurtelua.
Kunnes...

Kunnes juhla on ohi ja juontaja vetää loppuhuipennuksen, ääni nousten, kuten loppuhuipennuksissa on tapana:

"Tämä on ollut upea ilta... etc...etc.... ja kiitos kaikille, tekijöille ja ennen kaikkea katsojille... etc...etc..."

Ja sitten glamuurin ja mahtipontisen illan lopuksi Maria Sid toteaa nähdäkseni ohjelman viimeisiksi sanoiksi:

"Kiitos kaikille, hyvää iltaa ja BON APPETIT!"

---

Lähden tästä nyt jääkaapille, kiitos vaan!

5 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Mä huomasin tuon ihan saman, ja ih mettelen miksei tuosta ole missään uutissivustolla jo kirjoitettu..

Vois tietysti tarkistaa faktat ennenkun puhuu kieliä suorassa lähetyksessä :D

Outi kirjoitti...

Jospa siellä gaalassa alkoi illallinen?

Tiina Linkama kirjoitti...

Puolilta öin?

Taisi kuuluttaja nyt tavoitella vaan komeaa loppulausetta mutta mnei sitten vähän metsään.

Tulee mieleen Matti Nykäsen sitaatti: "Aina ku mä hyppään ja pääsen siihen hyppyrin nokalle, niin mulle tulee sellanen bon voyage -tunne, siis että mä oon kokenu tän joskus aikasemminkin."

Nimetön kirjoitti...

Ehkä juontajalla tuli bonvoyage-fiilis aiemmasta työstään, Sokkokokki-ohjelmasta...

Seppo&mari

Tiina Linkama kirjoitti...

Seppo&Mari - näinhän sen täytyy olla!