Minä siis sanoista tekoihin ja pihalle kuvaamaan maisemia tältä aamulta. Ja tietenkin seuraksi rynnisti kaksi karvaista kaveria, joiden mielestä lumi on niiin ääältsin kivaa.
No karvahyypäinten riemu tuo esille lumen todellisen olemuksen ja käyttötarkoituksen.
Eritoten Eräs otti lumesta kaiken mahdollisen riemun irti
Ronjaa otti sanomattomasti pattiin Latten riehunta ja sitä korkealla ja kimakalla äänellä siis moittimaan.
Tällainen oli näkymä hetki sitten talon takanurkalta alas tielle päin
Ja tällainen näkymä aukesi taas verannan portailta alas pelloille katsottuna.
Ja kun lumikuvia pyydettiin, laitan vielä muutamaisen kuvan vuoden ensimmäisen päivän iltahämärästä, kun teimme pienehkön kävelylenkin Pyhäjärven maisemiin.
Nämä viimeiset kuvat siis otettu lenkiltämme vuoden ensimmäisenä päivänä, Pyhäjärveltä kotia kohti tultaessa.
Pakkasta on tällä hetkellä kuutisen astetta. Tuulikin on aika vähäistä, eli ihanteellinen ulkoilusää. Voikin kysyä mitä ihmettä minä täällä tietokoneella istun.
Enkä kohta istukaan vaan lähdenkin tästä taas ulkoilmaan! Ciao!
--
Ohessa vielä yksi kuva Lattesta tekemässä lumienkeleitä. Kuvaa napsauttamalla saa sen isommaksi jolloin näkyy J.Öllin hurmurihymykin paremmin.
3 kommenttia:
Oi, karvatassuille terkkuja! Tulin vain päivittämään läppärin tiedostoja, kun vävy-kulta vei mun langattoman huoltoon.
Ihania karvanaamakuvia taas. Ja lumikin menettelee... :-)
Minua erikoisesti huvitti Eräs selällään lumessa ja Ronjan moitinta-ilme! Mahtavaa!!
Koska Eräs on saanut osakseen huomiota laitan oheen Sylvialle - ja tietenkin kaikille muillekin jutun loppuun vielä yhden kuvan Erään talvileikeistä.
Huomatkaa viehättävä hymy!
Lähetä kommentti