torstai 22. tammikuuta 2009

Mediaisku hiihtostadionilta


Kohta se on täällä taas – vuoden suurin urheilujuhla eli murtomaahiihdon maailmancupin Otepään osakilpailu! Kisat starttaavat käyntiin perjantaina avajaisilla ja näytöskisalla. Lauantaina alkaa kunnon kamppailu ja jatkuu vielä sunnuntaina.

Tässä linkki kisaohjelmaan.

Pieni kaupunkimme valmistautuu vastaanottamaan niin hiihtäjiä kuin katsojia eri puolilta maailmaa. Äkkiä kaupunki herää Ruususen unesta valtavaan kuhinaan ja hyörintään. Mutta, jos kaikki menee aiempien vuosien tapaan, ja miksei menisi, homma pelaa. Kyllä Otepäällä osataan kisat pitää!


Myös Villa Ottilia on valmis asiakkaiden tulla. Ja mukavia asiakkaita onkin tulossa, hauskoja herroja Haminan suunnalta, nyt jo meillä kolmatta kertaa. Talo on siivottu, huoneet laitettu kuntoon ja kisapassi allekirjoittaneelle hankittu.

Olen valmis! Tarkoitus on aiempaan tapaan lähteä herraseurassa stadionille kannustamaan omiamme – ja minä kannustan tasapuolisesti niin suomalaisia kuin virolaisia hiihtäjiä. Meidän Virpi. Ja meidän Andrus.



Virpi Kuitunen tuulettaa voittoaan 2007 kisoissa

Muistakaa tekin viritellä televisionne oikealle kanavalle kun kisat tulevat. Nimittäin… minulla on muhimassa perin hulppea ajatus, suoranainen mediaisku.

Tartumaalla nykyisin asuva suomalainen Seija kävi pari päivää sitten luonani kylässä ja kertoi viime kisoista tarinan, joka alkoi pyöriä mielessäni.

Seija oli viime vuonna ollut paikalla toimittajamiehensä kanssa, ja mies oli hankkinut Seijalle kyltin, jota kannusti heiluttamaan juuri sopivassa kohdassa, jonne tiesi kameroiden kuvaavan. Ja Seija tekemään työtä käskettyä, kyltti ylös ja iloista huitomista. Ja niin kamera todellakin nappasi Seijan kuvaan – ja jos oikein ymmärsin oli Seija ja kylttinsä ruudussa ennen ja kauemmin kun kisan viralliset viskaalit tai avaajat.

”Äidille terveisiä Kuopioon!” oli Seijan kylttiin kirjoitettu. Ja sitä näytettiin Suomenkin televisiossa pitkään ja hartaasti. Myöhemmin Seijalle selvisi, että äiti ei ollut edes katsonut kisoja.

Siis nyt olisi minullakin tilaisuus saada maailmanlaajuista huomiota, lähettää viestini kaikkialle maailmaan. Tarvitaan vain iso kyltti ja napakka teksti.

Mutta mitä kirjoitan kyltiiin? Terveisiä äidille Helsinkiin? - Luulen, että äiti-teema ei enää iske kisojen kameramiehiin. Se on jo käytetty. Kimmo olisi varmasti tyytyväinen, jos lähestyisin mediamassoja markkinaviestillä: Villa Ottilia Rules OK! Itse voisin heilutella blogini osoitetta. Tai lähettää terkkuja vaikkapa Tytille ja Upille, joiden tiedän kisoja katsovan. Mutta mikä viesti vetää kameramiehet puoleensa? Ja kenelle viestini osoitan!?

Tässä sitä on pohdittavaa. Niin paljon sanottavaa, niin pieni plakaatti.

Ehdotuksia vastaanotetaan.

8 kommenttia:

marja p kirjoitti...

Oisko tervetulotoivotus mitään? Esim. TALVILOMA OTEPÄÄLLÄ - MAJAPAIKKANA VILLA OTTILIA! kts. www.villaottilia.... tms lyhyttä ja ytimekästä!!

Onukoo kirjoitti...

Ai siu kanssais!
Tietenkii siihe pannaa "A vot, meil se suksi luistaa! Terveisii kaikil! Tinde"

S kirjoitti...

Perinteinen kylttivalinta on "Äiti, lähetä rahaa", mutta ehkä se ei ole ihan sinun juttusi :)

Minä ehkä kokeilisin bändikeikkojen yleisöhuutoklassikkoa "Soittakaa Paranoid!". Olisi hilpeä nähdä, toimiiko se myös kirjallisena versiona.

Voi maailmancup, se jää tänä vuonna paikan päällä näkemättä, mutta toivottavasti ensi vuonna.

Tiina Linkama kirjoitti...

Huomenta naureskelujen kera.

Luulen että tuo "Äiti, lähetä rahaa" menisi kameramiehiltä läpi. Mutta toisaalta, viisikymppinen nainen yhä kinuamassa mammalta rahaa saattaa olla väärä viesti kansamme / kansojemme nuorisolle. Sitä paitsi äitini hermostuisi, ja lähettäisi luultavasti heti rahaa! Ei näet ollut nuo viestit vieraita mammalle kun lapsensa reissasi ympäri maailmaa.

Soittakaa Paranoid! on kutkuttava myös. Nyt aletaan olla oikeilla linjoilla. Lyhyttä ja absurdia.

A vot, meil se suksi luistaa! pysyisi paremmin aihepiirissä ja luultavimmin pääsisi kuvaan.


Entä jos teksin muinaiset Bob Dylanit - katsokaa you tubesta piisi Subterranean Homesick Blues http://www.youtube.com/watch?v=2-xIulyVsG8 - eli vaihtaisin kylttejä musiikin tahdissa.

Aamuväsyneillä aivoilla yritän yhä kehitellä maailmaa syleilevää kylttitervehdystä.

Tiina

PS. Tuli mieleeni Italo Calvinon kirja Cosmokomiikkaa, jossa tähtitieteilijä näkee superkaukoputkellaan viestin planeetalta, joka sijaitsee usean valovuosien päässä omastaan. Planeetalla on nostettu pystyyn kyltti: Minä näin sinut!

Tähtitieteilijä hermostuu - mitä sieltä on nähty? Tähtitieteilijä laskee monimutkaisia laskuelmia siitä kauanko valon kestää kulkea planeettojen välillä, pään kihisten kuumuudesta ja kiukusta ja häpeästäkin miehen miettiessä mitä toiselta planeetalta on nähty; mies alkaa kehitellä pirullisia vastaviestejä.

Olisiko tässä mitään: Minä näen sinut juuri nyt!

Tai entäpä tämä: Tiedän mitä teit viime kesänä!

Anonyymi kirjoitti...

Suora linkki Dylanin biisiin tässä.

onukoo kirjoitti...

Jäi eilen sanomatta, että kyltin tulee ehdottomasti olla mallia Misha Karhun iloinen pyöreä pää suurin korvin. Ovelaa piilomainontaa :)

Tolkku kirjoitti...

Täältä myös ääni Paranoidille.

Aina voi toki siteerata Eppu Normaalia: "Missä olen juuri nyt?" voisi toimia.

Toinen E.klassikko: "Gää gää gää, miksei minulle enää tarjoilla keskiolutta?" ei näköjään ole päässyt tehtaanmyymälän t-paitavalikoimaan.

Sitten olisi Yoko Ono-tyyppinen lähestyminen aiheeseen, "Yes" mutta siihen tarvittaisiin tikapuut, ja kiinteä katto. Ei ehkä parhaimmillaan hiihtoareenalla.

Tiina Linkama kirjoitti...

Haa! Kuulin juuri että olen saanut mediavyörytykseen kilpailijan. Ystävättäreni Mari-Ann aikoo lähestyä huomisissa kisosisa ruotsalaisia katsojia plakaatilla jossa vaaditaan viroa toiseksi viralliseksi kieleksi - Ruotsiin!

Hmh! Pitäisikö minunkin alkaa politikoimaan teksteissäni?