torstai 4. syyskuuta 2008

Näytelmä erään perheen kyydityksestä kahdessa näytöksessä

Sofi Oksasen romaanista onkin luontevaa siirtyä Rein Salurin näytelmään ’Minek’ (lähtö), joka esitettiin Haapsalun See-teatterissa parisen viikkoa takaperin. Näytelmän alaotsikko on: Tarina erään perheen kyydityksestä kahdessa näytöksessä.






Miten eksyin tähän esitykseen, siitä tässä lyhyt taustaselvitys:

Kävin taannoin Riiassa haapsalulaisen harrastelijaryhmä Randlasen kanssa The Baltic Amber –teatterifestivaaleilla, jonne Randlane oli kutsuttu voitettuaan Viron harrastelijateatteripäivien pääpalkinnon omalla näytelmällään ’Meretagune Asi’. Ystävättäreni Anne esitti voittaneessa näytelmässä pääroolia ja kutsui minut, ykkösfaninsa mukaan, ja minähän lähdin.

Ja että meillä olikin hauska viikko! Kulttuuri lähentää, teatteri on huumaa ja Riika oli kaunis ja lämmin. Päivät istuimme pimeissä teatterisaleissa katsomassa festivaaleille osallistuvien ryhmien esityksiä. Illat juhlimme festivaaliklubilla. Kyllä tällainen aina kotiolot voittaa!

Riian reissun jälkeen minut kutsuttiin Haapsaluun seuraamaan kahta näytelmää: Valge Daamin legendaa ja See-teatterin esitystä Minek. Toiveena oli, että kuvaisin molemmat esitykset, kuten sittemmin tapahtuikin.

Jatkan Valge Daamista toisaalla enemmän, tämä postaus koskee vain ja ainoastaan Minek-näytelmää.

Minek-näytelmän on kirjoittanut virolainen näytelmäkirjailija Rein Saluri (synt. 22.9.1939), joka itse on lapsena kokenut kyydityksen kauhut. Näytelmä esitettiin ensimmäisen kerran 1988 Endla-teatterissa Pärnussa, mikä on ihmetys, näytelmän rankkuuden huomioiden. Elettiinhän vielä Neuvosto-Viron viimeisiä vuosia. Pääosan esittäjälle näytelmän nimi Minek (lähtö) oli kuitenkin ennakoiva, hän sai potkut teatterista esityksen jälkeen.

Näytelmän esittänyt See-teatteri Haapsalussa on nyt 10 vuotta toiminut vapaa teatteri, joka toimii harrastelijapohjalta. Näytelmän ensiesitys oli 15.7.2008. Pääroolia, Leida Kaskea esittää Monika Kasonen. Muissa keskeisissä rooleissa Meelis Jõgilane (Lembit, Leidan veli), Joanna Martiina Lepmets (Triinu, Leidan tytär), Reino Aedmäe (Ants, Leidan poika), Elme Meijel (Georg Rass, kyydittäjä), Meeli Piirikivi (Maali, naapurin nainen), Targo Hanga (Pärni naapurin mies), Vilja Raagmaa (Luule, opettajatar) ja Juhan Lehepuu (venäläinen upseeri).

Minek-esityksen juoni on seuraava:

Maalaistalon emännälle Leida Kaskelle ilmoitetaan, että hänen perheensä lähtee nyt Siperiaan. Aikaa on pakata tarvittavat asiat tasan kaksi tuntia. Kaksi vanhinta lasta, Ants ja Triinu, ovat vielä koulussa, nuorin, Priidu on kotona.



Kun Leida kuulee sotilaiden ja erikoisvaltuutettu Georg Rassin saapuvan, hän piilottaa nuorimmaisensa vintille. Leidalla on vielä toinen huoli, hänen miehensä isä, vanha Friedebert on kuollut kolme päivää aikaisemmin ja odottaa arkussa hautaamista. Hautajaisten oli määrä olla tänään. Leidalla on siis kaksi tuntia aikaa niin pakata kuin selviytyä appensa hautauksesta.




Leidan veli Lembit saapuu paikalle tarkoituksenaan auttaa Leidaa hautajaisjärjestelyissä. Samoin paikalle saapuvat naapurin Maali ja Pärni, myös hautajaisvieraita. Myöhemmin myös hautuumaalla odottaneet kyläläiset saapuvat paikalle, kun odottelusta huolimatta arkkua ei hautausmaalle kuulu.

Lapset palaavat kotiin koulusta. Kun sisko Triinulle on selvinnyt että perhettä ollaan kyydittämässä Siperiaan, on hän valehdellut sotilaille, että hänen mukanaan kotiin palannut Ants-veli onkin hänen koulukaverinsa. Triinu väittää, että hän ei tiedä missä Ants on. Paikalle on saapunut myös opettaja, joka on mukana Triinun juonessa.

Ants paljastaa kuitenkin itse henkilöllisyytensä. Hän ei halua joutua eroon perheestään.

Tilannetta taustalta seurannut venäläinen upseeri paljastaa yllättäen olevansa vironkielentaitoinen. Upseeri on kuullut ja ymmärtänyt opettajan ja Triinun juonittelut ja ollut koko ajan tietoinen näiden yrityksestä pelastaa nuori Ants. Upseeri on perin tyytyväinen itseensä.


Kyyditettäviä pitäisi olla neljä: Leida ja hänen kolme lastaan: Triinu, Ants ja Priidu. Upseeri on huolestunut: missä on neljäs kyyditettävä, Priidu? Leida väittää arkussa makaavan vanhan Friedebertin olleen kutsumanimeltään Priidu, ja väittää listoissa olleen vikaa vain syntymäajoissa.

Upseeri on epäluuloinen, mutta uskoo lopulta Leidaa. Ongelmana on kuitenkin se, että paperien mukaan pitäisi olla neljä kyyditettävää, ei kolme ja yksi vainaa. Leida menettää malttinsa ja huutaa: ”Tehkää ruumiilla mitä haluatte, kyydittäkää, haudatkaa, tehkää ihan mitä vain!”

Sotilaat estävät Leidaa ja kyläläisiä viemästä arkkua hautuumaalle.

Opettaja antaa viime hetkillä Antsille ja Triinulle koulun päättämisestä todistukset toivoen että niistä olisi hyötyä vieraalla maalla. Koulutus on aina hyvästä, hän uskoo. Kun hänellä on todistus vielä kolmannelle lapselle, pienelle vintillä piilottelevalle Priidulle, alkaa upseerille valjeta Leidan epätoivoinen petos. Opettaja on hyvää tarkoittaessaan pettänyt Kasken perheen.



Nyt kuitenkin kello on käynyt niin pitkälle, että muuta ei ole tehtävissä kuin lähteminen. Juna Siperiaan viheltää asemalla. Kasken perhe viedään kiväärinpiippujen ohjaamina junalle.

Vain Pieni Priidu jää vintille yksin. Kun kaikki on ohi, hän hiipii piilostaan. Näyttämö on pimeä.

Priidu on luullut että kyse on piiloleikistä ja hän huutaa alas tullessaan: ”Priidu tuli alas!” Pimeän teatterisalin leikkaa uudelleen ja uudelleen toistuva huuto, jossa kasvaa pelokas paniikki: "Priidu tuli piilostaan! Äiti missä sinä olet! Äitiiii...!"

Näytelmä on päättynyt.


lisää kuvia näytelmästä http://www.villaottilia.ee/minek/

Ei kommentteja: