Sisilia osa 7: Agrigenton temppelit ja azzurro-mies

Agrigentossa viettämäni yö oli reissun kurjin. Hotellin sänky oli kuopallaan ja minä vääntyilin ja kääntyilin läpi yön, monen montaa tuntia ei tullut nukuttua. Niinpä hipsasin ylös aamuvarhain, Seijan ja Riston vielä nukkuessa ja lähdin alas ja ulos Agrigenton valkenevaan aamuun.

On hienoa seurata miten kaupunki herää! Siinä on ihan oma taikansa.  Parvekkeiden säleovet avataan ja vuodevaatteita tuuletetaan. Vihanneskauppias rakentaa myyntitiskiään ja trattorianpitäjä nostelee tuoleja terassille. Pienissä kadunvarsikahviloissa istuu työhönlähtijöitä pikaisilla aamukahvilla. Ilma on vielä yöstä viileä, vaikka aurinko jo paistaa, kuten se vain Sisiliassa voi, täysin pilvettömältä taivaalta.

Agrigento on kaupunki, joka on levittäytynyt yli vuoren. Sen kadut ovat kapeita ja kohoavat taivaisiin. Paljon portaita, joita kivuta ylös ja alas. Porttikongista vilistää kirjava kissa ja juoksee kujan poikki. Toinen ottaa aurinkokylpyjä auton katolla, eikä sillä ole kiire mihinkään. Jostain soi musiikkia.

Agrigenton kadut ovat korkeita ja kapeita. Vihanneskuorma on saapunut.

Vanha rouva tuulettaa vuodevaatteita

Agrigenton kirjavalla kissalla ei ole kiire mihinkään

Kuljeskelen näin pari kolme tuntia ja kun palaan hotellillle, ovat Seija ja Risto jo ylhäällä, valmiina lähtemään liikkeelle. Kohteemme on Valle di Templi eli Agrigenton temppelilaakso. Sama jota olen edellisiltana ylhäältä yrittänyt kuvata.

Matkalla linja-autoasemalle meidät pysäyttää hyväntuulinen pullea mies. Hän aloittaa spontaanisti konsertin, kappale on iki-ihana klassikko: Azzurro Kauaa mies ei ehdi kuitenkaan yksin laulaa kun Kauhavan Caruso liittyy lauluun mukaan - ohikulkijat katsovat kun miehet vetävät kappaletta suurella antaumuksella.

Kaksipa poikaa Sisiliasta niin komiasti laulaa

Seija liittyy kuoroon

Kun esitys päättyy, mies vetää sulavasti esiin laukusta CD:n, joka sisältää miehen esittämiä kappaleita. Kauppamies, mutta mukava sellainen. Raha vaihtaa omistajaa ja CD siirtyy Ristolle.

Linja-autoasemalla Risto kipaisee lähikauppaan ostamaan meille matkaevästä. Minä aikani kuluksi katselen kameran läpi maisemia. Olen ottamassa jo kuvaa kahdesta miehestä linja-autoaseman penkillä, kun huomaan että pieni valkea auto on pysähtynyt keskelle liikennettä ja autosta töötätään voimallisesti. Hetken kestää ymmärtää että tööttäys on suunnattu minulle. Ja kukapa se sieltä autosta heiluttaakaan, ellei äsköinen Azzurro-mies! Meidän Agrigenton tuttumme!

Azzurro-mies heiluttaa

Matka jatkuu temppelialueelle. Kyse on pitkästä laaksosta, joka levittäytyy useiden kilometrien matkalle. Valle di Templin alueella on aikanaan ollut muinainen kaupunki, jossa on ollut seitsemän monumentaalista doorilaiseen tyyliin rakennettua temppeliä, jotka sijoittuvat aikaan n. 600-500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Temppelit ovat parhaiten säilyneitä kreikkalaisia temppeleitä maailmassa varsinaisen Kreikan ulkopuolella.

Huikea paikka, ei voi muuta sanoa. Puhukoot kuvat puolestaan.

Agrigenton temppelilaakso on vaikuttava! Ja kuuluu mielestäni ehdottomasti nähtäviin matkakohteisiin Sisiliassa. Ei ainoastaan temppelit vaan koko temppelialue, josta aukeaa hienot maisemat myös Agrigenton kaupunkiin. Ja kun vielä toukokuussa kaikki on kukassa ja vihreää, on temppelialue kokonaisuudessaan valtavan kaunis.

Oliivilehtoa, Agrigenton kaupunki takanaan

Seija ja kukkiva onnenpensas (tai ainakin näin luulen)

Myös opuntiat kukkivat

Mutta mikä se tämä on! Olisipa saanut nähdä sen kukkivan!

Temppelialueella voisi viettää aikaa vainka kuinka pitkään. Me pidämme piknikkiä suuren puun varjossa. Minä olen aamulla ostanut kirsikoita ja oliiveja Agrigenton vihanneskauppiaalta ja Risto on täydentänyt lounastarjontaamme juustolla ja pullollisella viiniä. Naapuripenkillä istuu pari sisilialaista naista, joiden kanssa syntyy mukavasti juttua, olkoonkin ettei yhteistä kieltä ole. Suomi ja Tampere ja Ryanair nousevat jälleen avainsanoiksi keskustelussa. Tiedetäänköhän Tampereella edes sitä miten kuuluisa kaupunki se on sisilialaisten keskuudessa?

Kuten sanottua, täällä, puun varjossa olisi voinut vietää aikaa pidempäänkin, mutta kello  käy, ja on aika siirtyä eteenpäin. Haemme reppumme hotellilta ja hyppäämme taas bussiin. Seuraava kohde on Etna. Ja kaupungiksi valitaan Catania, Etnan juurella. Mutta siitä seuraavassa kirjoituksessa lisää.