Jägalan putouksilla

Jutut tulevat nyt vähän jälkijunassa - on ollut monenlaista kiirettä sen jälkeen kun palasimme Tallinnasta ensin Võsulle ja sieltä Otepäälle. Lunta on maassa ja lumitöissä riittää tekemistä! Huomenna hiihdetään kuitenkin Otepään maailmancupin osakilpailu - mikä tietenkin on erinomaisen hyvä asia meillekin.

Mutta palataan nyt hetkeksi vielä takaisin aikaan pohjoisrannikolla. Võsulla ollessamme ehdimme tehdä yhden päiväretken ja suunnaksi valitsimme Jägalan putoukset. Olemme käyneet kahteen otteeseen näillä Viron suurimmilla putouksilla jotka sijaitsevat Tallinnan ja Võsun puolivälissä. Ensimmäinen kerta oli keväällä 2010, jolloin putoukset jylisivät komeasti. Juttua ja faktaa putouksista löytyykin tästä: Jägalan putoukset keväällä 2010.

Nyt halusimme käydä tutustumassa putouksiin lumen ja pakkasten aikaan - olen joskus nähnyt mahtavia kuvia putouksen jäämuodostelmista ja nyt lähdettiin katsomaan olisiko näitä luonnon muovaamia jääpatsaita jo syntynyt.

Olihan niitä, ja putous oli muutenkin hieno. Pidemmittä puheitta esittelen sen kuvin, jotka tunnetusti kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

Putous nähtynä ns. paraatipuolelta.

Putouksen alapuolelta näkee ja kuulee sen mahtavuuden parhaiten.

Putous toiselta puolelta nähtynä; yksinäinen valokuvaaja antaa mittasuhteet kuvalle.

Kimmo ja Latte hulluttelevat putouksen toisella reunamalla.

Jääpuikkoja ja muodostelmia putouksen alapuolella.

Luonnon muovaamaa taidetta.

Jää kiertyy oudoiksi kuvioiksi ja pilareiksi.

Jäätä monissa eri sävyissä ja väreissä.